Villi ja vapaa kerran vuodessa

Kiinalaisten kotitalouksien säästöt menevät nyt raketteina taivaalle, matkalippuina kotikyliin ja porsaan potkina vatsoihin. Ne virtaavat vaatekauppoihin, paperi- ja valokoristeisiin sekä runsaisiin lahjoihin.

Ilotulituskausi käynnistyi noin viikkoa sitten ja jatkuu helmikuun puolivälin lyhtyjuhliin saakka. Vaikka ei täällä koskaan mene yhtään viikkoa, jolloin joku ei paukuttelisi niin, ettei se meille kuuluisi. Kiinalaiset uskovat taivaalla räiskähteleviä väripurkauksia enemmän korvia kuurouttaviin äänipommeihin ja kovaäänistä sarjatulta ampuviin paukkumattoihin. Ja he uskovat, että enempi on parempi.

Pahat henget pois
anopin tieltä

Ääniefektit ovat erityisen tehokkaita tiheästi rakennettujen kerrostalojen välisissä solissa. Meidänkin talossa asuu ainakin yksi mies, joka on ihastunut paukutteluun. Alkuviikosta meidän piti keskeyttää dvd:n katsominen, kun kaakkoon käännetystä äänivolyymista huolimatta emme kuulleet paukkeelta mitään.

Torstaiaamuna hänelle tuli sukulasia kylään. Vieraat istuivat autossa, kun naapurimme pelotteli pahat henget koko korttelista helvetillisellä räminällä kotiportaansa edessä. Sittenhän vieraiden oli turvallista nousta autosta paukkumattojen jättämään savuun punaisen silpun peittämälle pihakäytävälle.

Kevätjuhla alkaa kuukalenterin mukaisen ensimmäisen uuden kuun aikana. Tänä vuonna se on hyvin aikaisin, 23. tammikuuta. Viime vuonna uusi vuosi oli 3. helmikuuta ja ensi vuonna se on vasta 10. helmikuuta.

Viime vuonna kiinalaiset tuhlasivat kaksi ja puoli miljardia euroa erilaisiin ilotulitusmateriaaleihin: metrin läpimittaisiin roomalaisiin kynttilöihin, taivaallisia valoilmiöitä tuottaviin lentäviin raketteihin ja lukemattomaan määrään erikokoisia paukkupommeja ja -mattoja.

Ilotulitukset saastuttavat
Kiinan kaupungit

Ilotulituksista maksetaan kova hinta myös saasteina. Shanghaissa arvioidaan, että kiivaimmat ilotulituspäivät jättävät jälkeensä tuhat tonnia jätettä.

Tässä on osa meidän taloyhtiössä viime vuonna käytetyistä ilotulitteista

Viime vuonna Shanghaissa ilman laatumittari näytti alle sataa aattopäivän aamuna, laatu oli siis vielä kohtalainen. Hyvänä ilmanlaatua pidetään sitä, kun mittarin lukema jää alle 50:n. Puolitoista vuorokautta myöhemmin mittari näytti Shanghaissa lukemaa 439. Samaan aikaan Nanjingissa mittari hälytti vaarallisesta saastetasosta yli 500:n nousevalla lukemalla.

Viime vuonna uuden vuoden päivänä, 3. helmikuuta, ilmanlaatuindeksi kohosi yli sadan 56:ssa maan 86:sta suurimmasta kaupungista. Edellisenä päivänä saastelukemat nousivat punaiselle vain 16 kaupungissa.

Ainakin täällä Qingdaossa ilotulitusvälineitä myydään lähes joka korttelissa. Pekingissä ja monessa muussa kaupungissa rakettien ampuminen ja myynti olivat enemmän tai vähemmän kiellettyjä vuoteen 2006 saakka. Sen jälkeen paukuttelua ja myyntiä on vapautettu.

Seuraukset ovat olleet odotettavissa. Viime uuden vuoden aikaan Pekingissä vialliset ilotulitusvälineet tappoivat kaksi ihmistä, yli 300 loukkaantui ja palokuntaa tarvittiin sammuttamaan vajaata kahta sataa tulipaloa. Pelkästään uuden vuoden aattopäivänä sairaalat hoitivat 85 tapausta. Enimmäkseen kyse oli silmävahingoista.

6 000 tulipaloa,
tuhansia sairaalaan

Valtakunnan tasolla tilastoitiin ensimmäisen kolmen päivän aikana kuusi tuhatta tulipaloa. Zhejiangissa kuusi ihmistä kuoli rakettien sytyttämässä metsäpalossa. Chongqingissä tuli riehui historiallisessa vanhassa kaupungissa. Fujianin maakunnassa paloi tuhat vuotta vanha buddhalaistemppeli. Näitä riittää.

Asian Correspondentin mukaan Pekingin kaupunki yrittää taas tänä vuonna rajoittaa ilotulitteiden myyntiä ja ammuskelua.

Kaksiosaiset raketit on kielletty, ja myyntiaikoja on rajoitettu. Kehä 5:n ulkopuolella myynti alkoi 1. tammikuuta, sisäpuolella 18. tammikuuta. Lisäksi myyjiltä vaaditaan myyntilupa. Tämä on rajoittanut myyjien määrää, mutta myyntimäärät eivät ole paljoa romahtaneet.

Ennen täysimittaisen sotatantereen avautumista Pekingin varastoissa oli 810 000 ilotulitepakettia. Se on 140 000 vähemmän kuin viime vuonna.

Kerran vuodessa
villi ja vapaa

Ne suomalaiset, jotka ovat osallistuneet vaikka ison asuntoyhtiön yhteiseen uuden vuoden ilotulitukseen, voivat kuvitella miltä kiinalaiskaupungeissa näyttää ja kuuluu, kun tammikuun 22. päivä lähestyy keskiyötä. En voi väittää että koko kaupunki peittyisi silmiä kirvelevään ruudin savuun, mutta lähes läpitunkematon käry saattaa kattaa useita kortteleita. Monet lapset, vanhukset ja eläimet kärsivät hirvittävästä paukkeesta, joka kuurouttaa hetkellisesti ja jättää korvat soimaan pitkäksi aikaa.

Miksi kiinalaiset ovat sitten niin hulluna raketteihin ja paukutteluun. The New York Times lainaa neiti Li'tä, joka itsekin fanittaa ilotulituksia.

– Kiinalaisilla ei ole paljon vapaa-aikaa tai mahdollisuuksia olla oma itsensä. Tämä on heille ainoa tilaisuus olla todella villi ja vapaa.

Näille kulutusjuhlille
on kysyntää

Kiina tarvitsee uutta vuotta, sillä se tuo maan talouselämään juuri sellaista menoa mitä talousoppineet kaipaavat. Suoraan sanoen kysymys on kulutusjuhlista. Juhlien avulla pitäisi keventää kiinalaisten lompakoita, jonne on säästetty aivan liikaa rahaa. Tämän maan asukkaat, firmat ja vielä valtiokin säästävät enemmän kuin muut.

Kun eurooppalaiset ja amerikkalaiset vähentävät omaa kulutustaan, kiinalaisten pitäisi pönkittää maan taloutta ostamalla enemmän. Lieneekö kiinalaisten luottamus tulevaisuuteen edelleenkin niin heikko, että sukanvarressa pitää aina olla runsaasti täytettä pahan päivän varalle.

Kiinalainen uusi vuosi, joka Kiinassa tunnetaan nimellä kevätjuhla, tulee kuin tilauksesta. Juhlakausi ja siihen liittyvät matkaruuhkat kestävät 40 päivää, mutta talousmiehet toivoisivat sen jatkuvan vielä pitempään.

Kevätjuhlan valmisteluihin käytetään valtavat summat rahaa. Luulen, että jos Suomen koko vuoden juhla-, alennus- ja lomamyynnit pantaisiin 40 päivän jaksoon, oltaisiin ehkä vastaavassa suhteellisessa kokoluokassa. Kertoisin mielelläni, paljonko kevätjuhlassa liikkuu rahaa tai paljonko sitä katoaa menetettynä työaikana, mutta en ole onnistunut löytämään noita lukuja.

Nyt ei olla köyhiä
eikä kipeitä

Uuden vuoden aikana kiinalaiset ostavat koko perheelle uusia vaatteita, koristelevat talojaan sisältä ja ulkoa monenlaisilla paperi-, muovi-, kangas- ja sähkökoristeilla. Sekä kotona että ulkona syödään tavallistakin runsaammin ja juhlavammin. Juhlan kunniaksi syödään tiettyjä ruokia, joilla on oma symbolinen merkityksensä.

Ihmiset antavat lahjoja toisilleen. Lapset saavat punaisia rahakirjekuoria. Isot johtajat saavat kaikkein eniten lahjoja. Rakennusliikkeen tuttu omistaja täytti yhden huoneen kokonaan uuden vuoden lahjoilla: viiniä, kallista kiinalaista kirkasta viinaa, monenlaisia ruokasäilykkeitä, kalliita astioita.

Lasten saamat rahat eivät välttämättä jää heidän omaan kulutukseensa. Tuttavaperheen 12-vuotias kertoi vähän närkästyneenä, kuinka hänelle oli jäänyt vain 200 juania niistä parista tuhannesta, jotka hän oli sukulaisilta saanut. Äiti oli ottanut loput ja mennyt kenkäostoksille.