Skotit pelkäävät turhaan

Kun Skotlannin itsenäistyminen räjähti viime viikolla brittipolitiikan suurimmaksi puheenaiheeksi, matkasin Edinburghiin tilannetta tutkailemaan. Jututin lukuisia ihmisiä ja kummastuin. Juuri kukaan heistä ei halunnut itsenäisyyttä, mutta yksikään heistä ei ollut nykytilanteeseen tyytyväinen.

He pelkäsivät, ettei pieni Skotlanti pärjäisi yksin. Sillä on liian vähän kokemusta, se on ollut talutusnuorassa liian pitkään, sen talous on haavoittuvainen, sen kansalaisilla on uhrimentaliteettia, pienestä maasta ei löydy taitavia johtajia...

Britannia on skoteille kuin henkivakuutus, välttämätön paha, joka kuitenkin tuo turvan, jos elämä heittää oikein pahasti.

Edinburghilaisten pelot saivat minut pohtimaan viisimiljoonaisen kansan selviytymisedellytyksiä maailman myrskyissä. Miten itsenäinen Skotlanti pärjäisi? Miksi useimmilla muilla pienillä eurooppalaismailla menee ihan hyvin?

Ensimmäinen vastaus on, että Skotlanti pärjäisi loistavasti. Suomella on luonnonvaroinaan ollut ainoastaan metsiä. Ruotsilla on ollut metsiä ja metalleja, Tanskalla hyviä viljelysmaita. Pohjoismaista vain öljy-Norjalla on käynyt armottoman hyvä säkä.

Viisi
valttikorttia

Skotlannillakin on öljyä. Britannian mittakaavassa öljy ei ole enää valtava varallisuuden tuoja, mutta skoteille se olisi vieläkin kunnon tulolähde. Heitähän on vain kahdeksan prosenttia briteistä.

Eivätkä Skotlannin energiaedut öljyyn lopu. Sillä on yksi maailman parhaista sijainneista meren energian hyödyntämiseen ja se on alan teknologinen edelläkävijä.

Skotit puhuvat maailmankaupan tärkeintä kieltä. Se on rahan- ja ajanarvoinen etu.

Skotlannilla on mitä maittavin maabrändi. Onkohan sellaista maailmankolkkaa olemassakaan, jossa kilttejä, säkkipillejä, viskiä ja syvien vuonojen hirviöitä ei tunnettaisi? Myös maailmanhistoriaa muuttaneita skotteja on joka lähtöön: Adam Smith (liberalismi), Alexander Graham Bell (puhelin) Alexander Fleming (penisilliini), Joseph Lister (sairaaloiden hygienia), David Livingstone (tutkimusmatkailija), James Watt (höyrykone)...

Suomeen verrattuna itsenäistyneellä Skotlannilla olisi lisäksi varsin helppohoitoinen iso naapuri ja ihan leuto ilmastokin.

Pienuuden
edut

Skotit pärjäisivät oikein hyvin, jos he luopuisivat peloistaan, alemmuudentunnostaan ja uhrimentaliteetistaan. Niihin skotit viittaavat useasti.

Pienillä kansakunnilla on monia etuja suuriin nähden. Homogeenista valtiota on helpompi johtaa kuin kaikenkirjavien kulkijoiden kansaa. Pienen maan asukkaat luottavat enemmän toisiinsa kuin suurten maiden ihmiset.

Pikkumaan väki kantaa jokseenkin helposti kortensa yhteiseen kekoon, kun se jaetaan melkein naapureiden ja melkein sukulaisten hyväksi. Isossa maassa on vaikea synnyttää "kaveria ei jätetä" -mentaliteettia. Väenpaljoudessa ei ole niin väliksi, jos osa porukasta syrjäytetään.

Pienessä maassa on helpompi synnyttää tasa-arvoa kuin suuressa. Tasa-arvoinen joukko käyttää tehokkaasti hyväksi kaikkien työpanoksen. Pohjoismaat ovat tasa-arvon edelläkävijöitä siksi, että kylmässä ja köyhässä Pohjolassa jokaisen ihmisen tekemisillä oli väliä.

Skoteilla ei ole mitään syytä epäröidä pärjäämistään. En silti sano, että skottien tulisi äänestää itsenäisyyden puolesta, sillä tuon päätöksen voivat tehdä vain he itse. Toisessa vaakakupissa ovat ison valtion ilmeiset edut ja pitkä yhteinen historia Englannin kanssa.

Vaikka itsenäisyyden pelkääminen on turhaa, niin yhtä turhia voivat olla ne syyt, joiden vuoksi Skotlanti eroaisi Britanniasta. Se ei kärsi sortovallasta eikä sen kansalaisia sivuuteta Britannian päättävissä elimissä.