Talouskilpa vai asevarustelu?

Täältä Qingdaosta on matkaa Etelä-Korean Souliin vain 600 kilometriä. Siellä on suuri amerikkalainen tukikohta. Olemme siis aika lähellä mahdollista palopesäkettä, mikäli alueelle syntyisi sotilaallinen konflikti, jonka osapuolina olisivat Kiina, Etelä-Korea ja Yhdysvallat.
Qingdao on merkittävä sotilaallinen kohde. Kiinan pohjoisen laivaston päämaja sijaitsee täällä. Kaupunkikuvassa sitä ei paljon huomaa.
Fusan-vuoren pohjoispäässä jyrkän rinteen suojassa on suhteellisen pieni suljettu sotilasalue. Oikeasta suunnasta katsottuna sieltä pistää silmään muutama tosi iso peiliantenni. Meren rannalla vajaat kymmen kilometriä itään on paljon suurempi, tiukasti suojeltu sotilasalue. Siellä sijaitsee ydinsukellusveneiden tukikohta.
Kaupungissa törmää vain harvoin sotilashenkilöstöön. Kerran juoksijaryhmämme reitti sattui kulkemaan läpi vaatimattoman sotaharjoituksen lähellä laivaston päämajaa. Maastopukuiset rynnäkkökiväärein varustetut nuoret miehet vartioivat muutamaa suurehkoa majoitustelttaa ja paria tienristeystä. He eivät vastanneet tervehdykseen, mutta eivät myöskään käyttäytyneet uhkaavasti.
Laivaston suuri tukikohta sijaitsee saksalaisten rakentaman vanhan kaupungin laidalla, 

Täällä ei näy sotilaallisia puolustusrakennelmia, jos ei oteta lukuun lähivuorien vanhoja tunneliverkostoja ampuma-aukkoineen. Kallioon louhittuihin tunneleihin löytyy avoimia oviaukkoja rinteiltä. Mahtavan paksut ovet ovat ruostuneet auki.
Euroopassa säästetään,
Aasiaan lisää paukkuja
Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman ilmoitus Yhdysvaltain sotilasvoiman keskittämisestä Tyynellemerelle tuli todella yllättäen, sillä sotilaallisen konfliktin mahdollisuus on tuntunut hyvin kaukaiselta.
Kriisiherkin kohta Kiinan lähialueilla on ilman muuta Taiwan. Mutta Manner-Kiinan ja Taiwanin väliset suhteet ovat lujittuneet viimeisen neljän vuoden aikana. Taloudellinen kanssakäyminen on kasvanut, liikenneyhteydet ovat lisääntynet, matkailu on paisunut. Lisäksi Taiwanin sunnuntaisissa presidentinvaaleissa sekä Kiinan että Yhdysvaltojen suosikki on istuvat presidentti Ma. Ja haastajakin on ollut hiljaa itsenäistymisaikeista.
Toki alueella riittää epävarmuustekijöitä. Pohjois-Korea kokonaisuudessaan on sellainen, mutta maassa tapahtunut vallanvaihto tekee tilanteen epävakaammiksi. Kiinan johtokaarti vaihtuu tämän vuoden loppuun mennessä. Vuoden 2013 helmikuussa myös Etelä-Korea saa uuden presidentin. Yhdysvaltain presidentinvaalit antavat oman lisämausteensa tilanteeseen.
Yhdysvaltain uuden strategian mukaan maan sotilaallista painopistettä siirretään Tyynenmeren alueelle. Tarkkoja tietoja suunnitelmista ei ole julkistettu, mutta sen katsotaan merkitsevän leikkauksia Euroopassa, pienempiä leikkauksia Lähi-idässä ja panostuksia teknologiaan. Obaman mukaan budjettileikkaukset eivät saa estää sotilasmahdin kasvattamista Tyynenmeren alueella.
Peking
vaikenee
Kiinan reaktio uuteen sotilasstrategiaan oli yllättävän laimea. Pekingin korkeimmat tahot ovat toistaiseksi olleet täysin hiljaa koko asiasta. Muilta tahoilta tulleet reaktiot ovat jääneet lyhyen ärähtelyn asteelle.
Ehkä puoluejohto ottaa asiaan kantaa tuonnempana, sillä on selvää, että Yhdysvaltain uusi strategia on suunnattu Kiinaa vastaan. Amerikkalaiset tukikohdat muodostavat saartorenkaan Kiinan rannikolle.
Englanninkielisen, valtion omistaman China Dailyn artikkelissa professori Shen Dingli Shanghain Fudan-yliopistosta toteaa, että mikään ei ole muuttunut, Kiina on edelleen Yhdysvaltain tukikohtien ympäröimä.
Professori Shen huomauttaa, että 487 miljardin dollarin leikkaukset seuraavan kymmenen vuoden aikana tulevat väistämättä heikentämään Yhdysvaltain suhteellista sotilaallista mahtia.
Kymmenen vuotta sitten USA:n sotilasbudjetti oli suurempi kuin 20 seuraavan maan yhteensä. Tällä hetkellä se on vähän suurempi kuin seuraavien kymmenen maan sotilasbudjetit yhteensä. Shen arvelee, että vuosikymmenen päästä se on yhtä suuri kuin seuraavan viiden maan budjetit.
USA ei voi estää
Kiinan nousua
Shenin mukaan Yhdysvallat on menettämässä sekä sotilaallisen että taloudellisen supervalta-asemansa.
Painopisteen siirtäminen Aasiaan ei muuta juurikaan amerikkalaisen sotavoiman pelotevaikutusta. Shen kirjoittaa:
– Aasiaan painottuva sotilasstrategia ei välttämättä tarkoita, että Yhdysvallat uhkaa Aasian-Tyynenmeren aluetta enemmän kuin muita alueita.
– Jos Yhdysvallat noudattaa kansainvälisiä sääntöjä, se ei voi estää Kiinaa, kun Kiina pysyy kansainvälisten sääntöjen puitteissa, Shen kirjoittaa.
Yhdysvaltalaisissa arvioissa ja kannanotoissa, jotka liittyvät Kiinan sotilaalliseen tilanteeseen, todetaan lähes yksimielisesti, ettei Kiina pysty uhkaamaan Yhdysvaltoja. Kiinan puolustusvoimat jäävät jälkeen amerikkalaista kaikissa suhteissa lukuun ottamatta armeijan miesvahvuutta.
Samaan hengenvetoon arvioijat kuitenkin lisäävät sanan mutta, mutta tulevaisuudessa, jos Kiinan talous jatkaa kasvuaan pystyy se kasvattamaan sotilaallista voimaansa... Tulevaisuuteen vähän tarkemmin katsovat tarkkailijat arvioivat, että menee vähintäin 20 vuotta ennen kuin Kiina pystyy haastamaan Yhdysvallat sotilaallisesti.
4,7% USA:n kansantuotteesta,
2,2% Kiinan kansantuotteesta
Kiinalla ei kuitenkaan näytä olevan suurta halua haastaa Yhdysvaltoja asevarusteluun. Tukholman rauhaninstituutin SIPRI:n vuoden 2010 lukujen mukaan Yhdysvaltain 687 miljardin dollarin sotilasbudjetti oli 4,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kiinan 114 miljardin dollarin budjetti oli puolestaan vain 2,2 prosenttia kansantuotteesta.
Näyttääkin siltä, että Kiina tyytyy pysyttelemään sotilaallisesti omien rajojensa tuntumassa ja haastaa Yhdysvallat globaalissa talouskilpailussa. Tämä johtaa sellaiseen kummalliseen tilanteeseen, että Kiina rahoittaessaan Yhdysvaltoja rahoittaa myös Pentagonia, jonka osuus Yhdysvaltain budjetista on viidennes.
Sotilaallisesti ajatellen siinä ei tiekään ole mitään järkeä, mutta talouskilpailussa Kiina hyötyy siitä, että Yhdysvallat pumppaa varoja heikosti tuottavaan sotilassektoriin.
Henkilökohtaisesti olen hyvin tyytyväinen siihen, että Peking on malttanut vetää äärimmäinen matalaa linjaa USA:n uuden puolustusstrategian suhteen. Kiinan rannikoilla on aivan riittävästi riidan aiheita sytyttämään isojakin konflikteja, jos johtajilla ei ole riittävästi jäitä hatussa.