Ydinvoima on luultua vaarallisempaa
Ydinvoimalan turvallisuus ei saisi olla kiinni maan kulttuurista.
29.3.2011 07:28
90
Kun tiedot Japanin tsunamin aiheuttamasta ydinonnettomuudesta levisivät maailmalle, höykytti Säteilyturvakeskuksen, Stuk:n pääjohtaja japanilaisia oikein kunnolla. Kiinasta tavoitettu pääjohtaja ei ottanut osaa suruun, vaan ihmetteli, että japanilaiset eivät näytä osaavan mitään. Johtajan mukaan japanilaisten kulttuuri ei sovellu hätätilanteisiin. Tiukat kommentit synnyttivät uuden sananlaskun ”Kiinassa on helppo neuvoa, kun Japanissa ollaan hädässä.”
Stuk:n johdon ajatukset herättivät myös suuren huolen. Tähän asti olin pitänyt ydinvoimaa turvallisena teknologiana, mutta huippuasiantuntijan kommenteista saattoi päätellä, että ydinvoiman turvallisuus onkin kiinni kulttuurista.
Se on huolestuttava ajatus, sillä tähän asti me suomalaiset olemme tienneet, että ihan tuossa naapurissa on ydinvoimalle sopimaton kulttuuri. Nyt sellainen näyttää olevan myös Japanissa.
Tuskin myöskään lyhyen tähtäimen voittoa tavoitteleva amerikkalainen kulttuuri on kovin hyvä ydinvoimalle. Ranskalaiset puolestaan ovat ihan liian kovia sähläämään, mikä näkyy myös Olkiluoton kolmosen myöhästymisenä. Intialaisia voimaloita en uskalla edes ajatella.
Maailman lähes 500 reaktorista siis vain neljä on maassa, jonka kulttuuri sopii ydinvoimalle. Mutta sopiiko se meidänkään juhannuskulttuuriin?
Huolet pois kahdeksi
miljoonaksi vuodeksi
Huoltani rauhoitti hieman, kun luin viikko ennen Japanin katastrofia ilmestyneestä Tiede-lehdestä, että ydinvoiman pelko kuuluu turhiin pelkoihin. Siksi on varmaan turhaa olla huolissaan Fukushimasta.
Erityisen typerää on kuulemma pelätä onnettomuutta kolmannen sukupolven voimalassa, jossa merkittävien säteilyvahinkojen todennäköisyys on pienempi kuin kerran kahdessa miljoonassa vuodessa.
Ymmärrän hyvin, miten lasketaan esimerkiksi lottovoiton todennäköisyys. Mutta en ole selvillä, miten lasketaan ydinvoimalaonnettomuuden todennäköisyys. Miten siinä on huomioitu esimerkiksi sota? Onko laskelmien perusteena ajatus, että Suomi ei voi ajautua kenenkään naapurin kanssa sotaan pariin miljoonaan vuoteen? Ei edes sen lännestä koukkaavan kanssa.
Suomi on
turvallinen maa
Ydinvoimapropaganda on hyvä esimerkki siitä, miten liioittelu vie uskottavuuden asialta. Koska Japanin onnettomuus herätti perusteetontakin huolta ydinvoimasta, yritti viranomainen lakaista huolet maton alle liian voimakkailla sanankäänteillä.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Tähän samaan strategiaan perustuu se, että jokaisen kansainvälisen elintarvikekriisin aikaan Eviran johtaja kertoo televisiossa, että meillä suomalaisilla ei ole mitään huolta. Yleensä kuulemme tämän lausunnon vain pari päivää ennen, kuin saamme ensimmäiset uutiset kriisin leviämisestä Suomeenkin.
Viranomaisten lähtökohtanäkemys on, että meillä Suomessa asiat osataan niin hyvin, että meillä ei tapahdu ikäviä asioita. Suomi on yksinkertaisesti turvallinen maa. Meillä rokote ei voinut aiheuttaa ongelmia eikä meillä ollut samanlaista doping-ongelmaa kuin muilla mailla. Ei ennen kuin kyllä. Siksi meillä on kuulemma maailman paras analyysi myös Japanin onnettomuudesta. Ja siksi me hoidimme pankkikriisinkin maailman parhaalla tavalla, vaikka se tosin tuli veronmaksajille maailman kalleimmaksi.
Yltiöisänmaallinen ongelmien kieltäminen johtaa kahteen ongelmaan. Ensinnäkin se rapauttaa viranomaisten luottamusta kansan keskuudessa. Miksi luottaisimme ihmiseen, joka toistaa samaa mantraa tilanteessa kuin tilanteessa.
Tästä puolestaan seuraa se toinen ongelma; kansalaiset alkavat toimia oman päänsä mukaan myös tilanteissa, joissa olisi viisainta kuunnella viranomaista. Esimerkiksi rokotekohun seurauksena monet ovat vähentäneet muitakin rokotteita. Tästä taas voi seurata paljon enemmän ongelmia kuin sikarokotteesta.
20
9
14
Kommentit (90)
Listataanpa tähän Harrisburgin, 1979, onnettomuuden jälkeiset upouudet reaktorit, jotka on Yhdysvalloissa polkaistu käyntiin. Noin, komea lista siitä tulikin. Samaa voi olla odotettavissa Japanissa nyt. Maa tuotti vielä ennen 11.3. järistystä 15% sähköstään ydinvoimallaan.
Japanin tiedottaminen on ollut mielestäni hieman hapuilevaa, mutta paranemaan päin. Esimerkiksi eilen saimme tietää, että viikko sitten otetuista näytteistä on jo löytynyt plutoniumia. Määrät olivat marginaalisia, mutta mistä tietävät, missä nyt menevät? Viikon vanha tieto tuskin kansalaisia siellä rauhoittaa.
Tokiossa asuu 13 miljoonaa ihmistä, esikaupunkien kanssa n. 30 miljoonaa - korjatkaa jos olen väärässä. Millä keinoilla tällainen lauma evakuoidaan hyvässä järjestyksessä. Siis JOS olisi tarve? Voidaanko siis olettaa, että talousmaailman todennäköisyyteen vaikuttaakin onnistumisen todennäköisyys enemmän? Kun 30 miljoonaa ei voida saada turvaan, ei "lotota" enempää eli tutkita maaperää. Jos säteilymäärät ovat liikaa niin ne ovat, mutta pitäisikö siitä sitten kertoa?
Viranomaisten visainen kysymys.
Tämä tuskin tapahtuu nopeasti, mutta se voi alkaa heikentymään jos/ kun Suomen talous alkaa hyytymään. Kun rahat loppuu ja velaksi ei voi elää loputtomasti, niin jossain vaiheessa alkaa elintason lasku ja kysymys kuuluu miten jatkuvat leikkaukset tulevat vaikuttamaan ihmisiin, joka on aina lopulta se heikoin lenkki.
Siis mitä tapahtuu, kun talouskasvu ei enään toteudu esim. Peak Oil:in seurauksena ?
Evira ei koskaan löydä edellä mainitun syyn vuoksi mitään vikaa suomalaisessa käytännössä oli kyse sitten ydinvoimaloista, kettutarhoista,sikaloista tai mistä vaan.
Eviran "pääjohtaja" ei yleensä osa sanoa seurauksista mitään. Mistähän se johtuu. Toki vakiolausekommentti häneltä kuitenkin aina irtoaa: "luotan suomalaiseen ... "
Miksi julkisuudessa ei ole puhuttu siitä, että Tepco väärensi turvallisuustodistuksia ja jätti korjauksia tekemättä. Syy ei ole itse ydinvoimassa vaan ahneissa johtajissa!
pahempaa mysö tahallisia, kuten Tsernobylissa.
Pitäs olla pikkusen suhteellisuudentajua. Jos ei ymmärrä ydinfysiikasta mitään, ei kaikkea ydin-alkuista pidä silti pelätä.
EI muuta kun buustataan vähän nykyisiä voimaloita lisää. Japsien reaktorit kesti 10-kerraiset tehot.