Palkasta tuli Kiinassa pakko

Täällä Qingdaossa asuva amerikkalainen lakimies Steve Dickinson sanoo, että yritysten ja niiden johtajien on syytä suhtautua vakavasti uuteen lakiin. Hänen mukaansa palkanmaksusta laistaminen on ollut vakava asia tähänkin asti, mutta asian kirjaaminen rikoslakiin koventaa seuraukset aivan uudelle tasolle.

– Lakia ei ole suunnattu ensisijaisesti ulkomaisia yrityksiä kohtaan, mutta se koskee myös niitä.

– Taloushankaluuksiin joutuneet yritykset tinkivät palkanmaksusta aivan liian usein. Meidän lakitoimistolle tulee vähintään kerran viikossa yhteydenotto yritykseltä, joka on jäänyt palkkavelkaa työntekijöilleen. Olen tähänkin asti kehottanut yrityksiä priorisoimaan palkanmaksun. Nyt siihen on syytä suhtautua vielä vakavammin. Tälläkin hetkellä minulla on kolme asiakasta, jotka ovat jättäneet palkkoja maksamatta.
 
Palkkarahat otettava
vaikka emoyhtiön kassasta

Kiinan kansankongressi hyväksyi viime kuussa lakimuutoksen, jonka mukaan työtekijöiden palkkojen jättäminen maksamatta on rikos. Yritys, joka jättää palkat tahallaan maksamatta, voi joutua maksamaan sakkoja, ja vastuussa olevat henkilöt voivat saada seitsemän vuoden vankeustuomion.

Steve Dickinsonin mukaan yritys vapautuu palkanmaksuvelvoitteesta, jos se voi osoittaa olevansa varaton. Laissa kuitenkin puhutaan yrityksen kaikista varoista – jos yrityksellä on varaa maksaa johtajien palkkoja tai ostaa raaka-aineita, sillä on varaa. Palkkarahojen pitää löytyä vaikka ulkomaisen emoyhtiön kassasta.

Palkkojen pimittämiseen ovat syyllistyneet rakennusalan yritykset, erityisen yleistä se on ollut maantien rakentajien keskuudessa. Kun urakka on saatu loppuun, firma on kadonnut. Ironista asiassa on se, että nämä katoavat yritykset ovat valtion firmoja, Dickinson sanoo.

Rakennusalalla on tyypillistä, että maksut suoritetaan vasta urakan lopussa. Tämä johtaa siihen, että myös alihankkijat ja heidän töissään olevat joutuvat odottamaan maksua.

Mikäli uusi laki puree tarkoitetulla tavalla, rakennusalan rahoitus- ja suoritusrytmiin voi tulla muutoksia. Työntekijöiden palkkarahojen kanssa katoaminen ei käy yhtä helposti kuin tähän asti.

Lakimieheksi savenvalun
ja kiinan opiskelun kautta

Steve Dickinson opiskeli yliopistossa kiinan kieltä ja historiaa ennen lakimiesopintojaan. Sitä ennen hän opetteli savenvalajaksi Portlandissa, Oregonissa. Siinä ammatissa hän ennätti toimia neljä vuotta ennen paluutaan yliopistoon.

Keskittymiskykyinen ja tarmokas mies on omalaatuisella tavalla kunnianhimoinen. Hän valmistui lukiosta, mutta ei osannut päättää minne menisi opiskelemaan. Hän valitsi yliopiston, jonne oli kaikkein vaikeinta päästä. Kolme kuukautta riitti vakuuttamaan hänet siitä, että kyseinen yliopisto oli kelvoton. Saviruukkujen tekeminen oli mielenkiintoisempaa.

Kiinan opinnot eivät kuitenkaan johtaneet mieluisaan työpaikkaan. Tarjolla oli vain pari opetuspaikkaa Keskilännessä.

– Lakiopinnot tuntuivat helpolta kiinan opiskelun jälkeen, Dickinson sanoo.
  
Vaatimattomuus
ei kaunista

Dickinson ei ole turhan vaatimaton. Hän sanoo olevansa paras länsimainen Kiinan lain ja talouden asiantuntija. Hän hallitsee kiinan kielen niin hyvin, että pystyy lukemaan myös kolmen tuhannen vuoden takaisia tekstejä.

Vanhojen kirjoitusten lukeminen edellytti japanin kielen oppimista. Hän puhuu sujuvasti kiinaa ja välttävästi japania.  

Dickinson on osakkaana Harris & Moure -lakifirmassa, joka keskittyy kansainväliseen liiketoimintaan ja merenkulkulakiin. Hän sanoo tekevänsä varsinaisia lakimiehen hommia vain kuusi tai kahdeksan tuntia päivässä. Tämä jättää hänelle aikaa tutkia mielenkiintoisia asioita ja kirjoittaa artikkeleita. Hän kirjoittaa myös firmansa julkaisemaan, tunnustettuun China Law Blogiin ja luennoi yliopistoissa ja erilaisille liikemiesryhmille.

Ennen Kiinaan muuttoa Dickinson opetti Yhdysvalloissa amerikkalaista lakia kiinalaisille lakimiehille useita vuosia.

Sea Shepherdia
puolustamassa

Viime kesänä Dickinson oli yksi Peter Bethunen puolustusasianajajista jutussa, jossa miestä syytettiin japanilaisen elinkeinon harjoittamisen – siis valaanpyynnin – vahingoittamisesta. Bethune selvisi ehdonalaisella tuomiolla.

Bethune oli viime vuoden tammikuussa auttanut vapaaehtoisena suoraa toimintaa harjoittavaa Sea Shepherd Conservation Societyä estämään japanilaisten valaanpyyntiä.

Hän etsi huippunopealla kolmirunkoveneellään Ady Gilillä pyyntilaivaston lähellä Etelänapamannerta. Kun valaanpyytäjät löydetään, Sea Shepherdin alukset sijoittuvat heti valaanpyyntialuksen taakse, joten se ei voi vetää valaita ruumaansa. Toiminta ei riko lakia, sillä kansainvälisillä merialueella saa seilata vapaasti.

Valaanpyytäjät suuttuivat etsintäaluksen toimista niin, että upottivat laivan ajamalla suoraan sen päällä. Toinen Sea Shepherd -alus pelasti merestä miehistön kuusi jäsentä.

– Bethune ja hänen kaverinsa olivat järkeilleet, että heillä oli oikeus suorittaa kansalaispidätys aluksensa upottamisen takia. Lakiteknisesti siinä ei ollut mitään järkeä. Kun Bethune kiipesi Ady Gilin upottaneen Shonan Maru 2:n kannelle tekemään kapteenin kansalaispidätystä ja esittämään hänelle kolmen miljoonan dollarin laskua veneensä upottamisesta, juttu kääntyi päälaelleen. Bethunea ei päästetty pois aluksesta vaan hänet vietiin Tokioon ja pantiin vankilaan, Dickinson kertoi.

– Bethune oli kyllä aika hullu mies. Vaikka hän selvisi ehdonalaisella tuomiolla luvattuaan pysyä pois vierailta aluksilta, hän oli heti valmis toistamaan tekonsa. Se oli liikaa jopa rankoista otteista tunnetulle Sea Shepherd -järjestölle. Se ei halunnut enää Bethunen vapaaehtoispalveluksia.
   
Suorapuheinen Dickinson ilmoittaa, että valaanpyynti on japanilaisen mafian, yakuzan, vetämää toimintaa. Oikeudenkäynnin aikana häntäkin uhattiin. Japanissa yakuza-yhteys kyllä tiedetään, mutta sitä ei haluta sanoa ääneen kuten ei sitäkään, että yakusoilla on suuri valta myös maan hallituksessa.