Kiinassa rakennetaan sutta ja sekundaa

Rakentamisen hyökyaalto on kasvanut Kiinassa vuosikymmeniä, eikä se näytä mitään laantumisen merkkejä.

Yksi rakennusboomia ajava voima on rakentamisen heikko taso. Kiinalaistalot tehdään usein niin huonoista materiaaleista ja heikolla ammattitaidolla, että ne vaatisivat perusteellista remonttia jo muutaman vuoden valmistumisen jälkeen.  

Remontin tarvetta lisää se, että kiinalaiset eivät näytä tuntevan huollon ja ylläpidon käsitettä ollenkaan.

Yksi näkyvistä ongelmista on, että talojen metallirakenteita ei päällystetä kunnolla. Parin vuoden ikäisten talojen seiniä koristavat ruostevanat. Niitä torjutaan – jos torjutaan – lyömällä lisää maalia tai vaikka muovilaattaa ruosteen päälle. Rautaosia ei hiota puhtaaksi tai maalata ruosteenestomaalilla.

Kivilaatat nousivat
harjaksi

Omassa asunnossani kivilaatoin päällystetty lattia kasvatti kymmenen sentin harjan, kun talo liikahti alkuvuoden pakkasissa. Keittiön ja eteisen laatat rikkoutuivat.

Vuokraemäntä laitatti muovimaton rikkinäisten laattojen päälle. Samanlaisia laattoja ei kuulemma ollut enää saatavilla, eikä hän halunnut uusia isoon olohuoneeseen jatkuvaa lattiaa. Laastaripaikkaus on täällä yleisin korjausmuoto.

Naapuritalokin on liikkunut. Ainakin kahdessa eri huoneistossa laattalattia pantiin uusiksi alkuvuoden aikana. Remonttimiehet kantoivat ulos lattialaattojen kappaleita säkillisen toisensa jälkeen.

Sisätilojen ohut maalikerros jättää vaatteisiin liitumaista jauhoa, jos sattuu nojaamaan seinään. Pesua ne eivät tietenkään kestä. Joka paikassa käytettävä teippi repii puupinnoista maalikerroksen mukaansa.

Yliopiston seinät
kuplivat ja rapisevat

Rantabulevardin metalliputkiaita on maalattu ainakin kahdesti tänä kesänä. Putkia ei ole käsitelty millään tavalla, eikä pohjamaali tartu niihin kunnolla. Pinta- ja pohjamaali irtoavat läikkinä jo maalaamista seuraavana päivänä.

Yliopiston porraskäytävän lasiseinän kulmissa roikkuvat mustat jätesäkit lukukaudesta toiseen. Niiden tehtävä on kerätä ylhäältä tippuvaa vettä ja rappauksen siruja. Käytävillä seinien rappaus kuplii. Muutamissa kohdissa kuplat ovat puhjenneet, ja maalia ja rappausta päätyy käytävän lattialle.

Upeissakaan kiinalaisasunnoissa viimeistelyn jälki ei kestä lähempää tarkastelua.

Puolet Kiinan
asunnoista puretaan

Yli puolet kiinalaisasunnoista revitään maan tasalle seuraavan 20 vuoden aikana, ennusti Chen Huai Southern Metropolis Daily -lehdessä. Chen on vanhempi tutkija Kiinan asuntoministeriössä.

Chen Huai ja ministeriö ovat huolissaan maan rakennusten lyhyestä käyttöiästä. Yhdysvalloissa rakennuksen odotettu käyttöikä on 74 vuotta, Britanniassa 132 vuotta. Kiinalaisrakennukset kestävät vain 25–30 vuotta.

Chenin mukaan kaikki ennen vuotta 1999 rakennetut kodin jyrätään, mitä nyt muutama jätetään muistuttamaan historiasta. Purkutuomiota hän perustelee historialla.

Ennen vuotta 1949 rakennetut talot ovat jo kauan sitten  elinkaarensa päähän. 1970-luvun jälkeen rakennetut talot ovat turvallisuusriskejä. Vuosina 1949–1979 taloja rakennettiin häthätää tyydyttämään kovaa asuntotarvetta. Niitä ei alunperinkään tarkoitettu pitkäikäisiksi. Sen jälkeen alkaneessa rakennusboomissa pykättiin liian pieniä asuntoja, joista puuttuu riittävät keittiö- ja saniteettitilat ja infrapalvelut.

40 prosenttia maailman
sementistä ja teräksestä

Tämän asuinalue Qingdaossa on noussut osittain vanhan kylän paikalle. Uudet talot on eristetty korkealla aidalla vanhoista, vielä pystyssä olevista rakennuksista.

Kiina käyttää 40 prosenttia maailman sementistä ja teräksestä. Siitä suuri osa menee rakennuksiin. Maassa rakennetaan joka vuosi kaksi miljardia neliömetriä, siis kaksi tuhatta neliökilometriä. 40 prosenttia rakennusalasta raivataan olemassa olevilta rakennuksilta.

Rakennusten lyhyt käyttöikä ei johdu ainoastaan huonosta rakentamisesta. Syitä löytyy myös huonosta asemakaavasuunnittelusta ja grynderien voitonhimosta.

Kymmenkerroksiset korttelit jyrätään 30-kerroksisten rakennusten tieltä. Paikallinen byrokratia toimii käsi kädessä grynderien kanssa. Rakentaminen tuo taloudellisia etuja paikallishallinnolle ja vahvistaa sen johtajien asemaa.

Tuhlaileva rakentaminen ei ole ilmaista. Asuntojen hinnat karkaavat yhä kauemmas tavallisen kiinalaisen ulottuvilta. Asunnoille sinänsä on tarvetta, sillä ennusteiden mukaan puolet kiinalaista asuu kaupungeissa viiden vuoden kuluessa. Sijoitusasuntojen sijasta tarve kohdistuu kuitenkin halvempiin asuntoihin, joiden ei tarvitse sijaita kaupunkien ytimessä.

Asuntorakentaminen on 37 prosenttia Kiinan rakennussektorin kokonaisarvosta. Sen ennustetaan kasvavan 8,4 prosentin vuosivauhtia vuoden 2014 loppuun saakka. Kasvu nojaa nousevaan tulotasoon ja hallituksen aikeisiin rakennuttaa halpavuokrataloja kaupunkeihin ja tukea maaseudun ränsistyneiden asuintojen kunnostusta.

Rakentaminen on
ympäristöongelma

China Daily nostaa jutussaan esiin myös rakentamisen tuottamat valtavat jätemäärät. Tsinghua Yliopiston arkkitehtikoulun johtajan Li Dexiangin mukaan kaupunkijätteestä 30-40 prosenttia on rakennusjätettä. Hän haluaisi tehostaa rakennusmateriaalien kierrätystä.

10 000 neliömetrin asumisalan rakentaminen tuottaa jätettä 500– 600 tonnia. Samankokoisen rakennusmassan purkaminen tuottaa jätettä 7 000–12 000 tonnia.

Kelvoton rakentaminen on johtanut moniin onnettomuuksiin. Kaikkein pahimmat seuraukset on koettu maanjäristysten yhteydessä. Tuhoisin oli Sichuanin vuoden 2008 maanjäristys, jossa kuoli yli 68 000 ihmistä ja jossa viallisesti rakennettujen koulujen sortumisessa tuhansia koululaisia kuoli.

Tuhoisilta rakennusten sortumisilta ei vältytä myöskään tulevaisuudessa. Rakentamisella on niin kiire, että esimerkiksi Hongkongissa täyttömaille rakennetaan monikymmenkerroksisia taloja vuoden sisällä tontin täyttämisestä. Perinteisesti täyttömaan katsotaan tarvitsevan viisi vuotta asettumisaikaa ennen kuin se on valmis rakentamiselle. Täyttömaa-alueiden käyttäytyminen maanjäristyksissä on erittäin epävakaata.