Kungfutsen paluu

Yli 2 500 vuotta sitten eläneen Kungfutsen opit muodostivat kiinalaisen kulttuurin ytimen parin tuhannen vuoden ajan. Niiden avulla kiinalainen yhteiskunta muurattiin sementtiin aina 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppuun.

Jämähtänyttä luokkayhteiskuntaa protestoivat liikkeet suuntautuvat vahvasti kungfutselaisuutta ja sen tukemaa keisarin ja virkakoneiston valtaa vastaan.

Qingdaon kaupungin uuden keskusta-aukion nimi on Toukokuun neljännen päivän aukio. Se viittaa vuonna 1919 väkivalloin tukahdutettuun Toukokuun neljännen päivän kansanliikkeeseen, josta Kiinan modernisoitumisen katsotaan alkaneen.  Komea aukio avautuu kaupungintalolta kohti merta ja olympiapurjehdusten satamaa.

Arkkivihollisesta
liittolaiseksi

Kiinan kommunistinen puolue on käynyt lukemattomia kampanjoita kungfutselaisuutta vastaan sekä ennen vuoden 1949 valtaannousua että sen jälkeen. Varsinkin vanhojen, kivettyneiden perinteiden ja ajattelutapojen repimiseen tähdännyt traaginen kulttuurivallankumous kävi kungfutselaisuuden kimppuun ahkerasti muun muassa ”neljää vanhaa” vastaan suunnatuilla kampanjoilla.

Kommunistisen puolueen arkkivihollisesta Kungfutse muuttui lopullisesti liittolaiseksi, kun Pekingin olympialaisten avaajissa marssi 3 000 Kungfutsen seuraajaksi pukeutunutta miestä yhdessä muiden Kiinan perinteitä esittelevien joukkojen kanssa. Kaapuihin pukeutuneet miehet toistivat tunnettua kungfutselaista sananlaskua: Ystävät ovat tulleet kaukaa, kuinka onnellisia olemmekaan.

Myös toinen olympialaisten iskulause ”Yksi maailma, yksi unelma” on peräisin Kungfutselta. Se koristaa vieläkin monen Qingdaon liikennelaitoksen bussin kylkeä. Toki kungfutselaisuuden uusi nousu alkoi jo lähes kolme vuosikymmentä aikaisemmin samaan aikaan Kiinan avautumisen kanssa.

Kungfutse ihannoi vanhoja
rauhallisia aikoja

Kungfutselaisuus ei ole varsinaisesti uskonto. Siitä puutuu jumala vaikka siinä temppeleitä pystytetäänkin.

Korkein valta valui taivaasta keisarille, taivaan pojalle. Kungfutse punoi vanhat kiinalaiset uskomukset ja luonnonuskonnot osaksi oppirakennelmaansa, joka siten ulottuu vielä kauemmaksi kiinalaiseen historiaan. Lisäksi se on kietoutunut yhteen buddhalaisuuden ja taolaisuuden kanssa. Kungfutselaisuus istuu todella syvällä kiinalaisuudessa.  

Kungfutselaisuus ei ole selkeä oppirakennelma. Se alkoi hajaantua eri koulukuntiin pian Kungfutsen kuoleman jälkeen. Ei ole selvää kuinka paljon siitä on Kungfutsen itsensä kehittämää ja kuinka paljon hänen seuraajiensa aikaansaannosta. Syntyhistoria muistuttaa siis paljon kristinuskon syntyhistoriaa.

Kuukauden päästä, 28.syyskuuta, on kulunut 2 561 vuotta Kungfutsen syntymästä. Hän on kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimpia kiinalaisia ajattelijoita. Hänen nimeään kantava moraalifilosofia vaikuttaa edelleen voimakkaasti sekä Kiinassa että useissa muissa Aasian maissa.

Kungfutse syntyi Zoun kylässä Lun maakunnassa 551 eaa. Silloinen Zhou-dynastian pääkaupunki sijaitsee nykyisin Shandongin maakunnassa. Nykyään kaupungin nimi on Qufu ja se on kuuluisa nimenomaan Kungfutsen kotikaupunkina.

Lun valtiossa hän hänestä tuli opettaja ja hallitsija Zhaon neuvonantaja ja ministeri. Myöhemmin hän jätti korkean virkansa ja kierteli ympäri Kiinaa seuraajineen levittämässä omaa filosofiaansa. 67 vuoden ikäisenä Kungfutse palasi kotiseudulleen, jossa hän keskittyi opettamiseen ja kirjoittamiseen. Hän kuoli 72-vuotiaana vuonna 479 eaa.

Kungfutsen sanotaan keränneen vanhoja kirjoituksia kokoelmiksi, jotka tunnetaan neljänä kirjana ja viitenä klassikkona. Hänen nimiinsä pannut opetuksensa on koottu teokseksi nimeltä Keskustelut, joka on yksi neljästä kirjasta.

Henkinen tyhjiö
nostaa uskontoja

Kungfutselaisuudelle on selkeä sosiaalinen tilaus nyky-Kiinassa, missä puhutaan paljon arvo- ja moraalityhjiöstä. Arvojen, etupäässä vanhojen arvojen perään haikailevat myös monet tuntemani nuoret kiinalaiset. Monille ei riitä elämänohjeeksi ”minä ensin rikkaaksi” -oppi. Ihmiset hakevat suuntaviittoja elämälleen uskonnoista ja vanhoista perinteistä.

Kungfutselaisuus ottaa selkeästi kantaa minä ensin -ajatteluun. Siinä oikeamielisyyden vastakohtana on hyödyn tavoittelu. Kungfutsen mukaan jalot ihmiset ymmärtävät, mitä oikeamielisyys on, kun taas pienet ihmiset ymmärtävät vain hyödyn. Sen vuoksi on tavoiteltavaa valistua jaloksi ihmiseksi luonteenjalostuksen avulla.

Valtaa pitäville kungfutselaisuus sopii senkin takia, että siinä keskusvalta esiintyy hyvänä voimana, vaikka paikallisviranomaiset olisivat kelvottomia.

Sovussa maailman-
järjestyksen kanssa

Kungfutselaisuudessa on yhtymäkohtia kristinoppiin: esivallan kunnioitus ja miehen ylempi asema naisiin verrattuna. Siihen kuuluu toisaalta kanssaihmisten kunnioittaminen, tee heille niin kuin haluat itsellesi tehtävän.

Kungfutselaisuuden mukaan ihmisen korkein päämäärä on elää sovussa maailmanjärjestyksen kanssa. Siihen pyritään hyveellisellä elämällä. Ihmiset pystyvät toteuttamaan ihmisyytensä parhaita puolia vain muiden ihmisten keskuudessa. Kristittyjen korkein päämäärä on kilvoitella kohti taivasosuutta hyveellisellä elämällä. Parhaiten se onnistuu seurakunnan yhteydessä.

Wikipedian artikkelissa, josta olen poiminut paljon tietoa, kuvataan kungfutselaisuutta muun muassa seuraavasti:

– Kungfutselaisuudessa on viisi hyvettä: inhimillisyys, oikeudenmukaisuus, hyvät tavat, uskollisuus ja viisaus. Kungfutselaisuuden ydin on se, että ylemmän tulee suojella alempaa ja alemman tulee kunnioittaa ylempää.

Kungfutselaisuudessa on viisi tärkeää suhdetta:

– Hallitsijan hyväntahtoisuus ja alamaisten uskollisuus
– Isän hyvyys ja pojan vanhempainrakkaus
– Aviomiehen oikeamielisyys ja vaimon kuuliaisuus
– Vanhemman veljen jalous ja nuoremman veljen nöyryys
– Vanhemman ystävän huolenpito ja nuoremman ystävän kunnioitus.

Kiinalaisen kulttuurin
vientimies

Kiinan valtio on valinnut Kungfutsen kiillottamaan maan mainetta ja levittämään sen kulttuuria maailmalle. Viime vuoden lukujen mukaan maailmalla toimii 282 Kungfutse Instituuttia (Confucius Institutes) ja 272 Kungfutse koulua (Confucius Classrooms) yli 83 maassa ympäri maailmaa.

Suomessa Confucius Institute perustettiin vuonna 2007. Se toimii Helsingin yliopiston yhteydessä. Instituutissa on kiinnostuneille avoin tutustumistilaisuus 1. syyskuuta.