Puhuuko Kiina eniten englantia?

Ennuste englannin taidon leviämisestä Kiinassa on tehty ihan vakavissaan, mutta tältä istumalta en usko sen toteutumiseen.

Varmaankin vuonna 2025 Kiinassa on opetettu englantia enemmän kuin muualla yhteensä, mutta tulosten saaminen vaatii opetusmenetelmien muutosta.

Innostus englantiin ja sen edustamaan länsimaisuuteen on jo herättänyt vastareaktioita. Englannin sanojen sekoittuminen kiinaan on huolestuttanut kielen puhtautta vaalivat piirit, joilla on samat huolet kuin suomen tai ranskan kielen puhtautta valvovilla. Muutosvastarintaiset keskusjohtoiset opetusmenetelmät ja opetusmateriaalien rajoittaminen ovat hitaasti poistuvia jarruja.

Ulkomaalaiselle riittää
juttuseuraa

Innostus englannin kieleen tulee vastaan jokapäiväisessä elämässä niin täällä Qingdaossa kuin muualla Kiinassa. Nuoret tuppaavat usein seuraan melkein millä tekosyyllä tahansa. He haluavat harjoitella englannin puhumista. Kielitaidon uskotaan avaavan ovia menestykseen työelämässä.

Ulkomaalaisilla kiinan opiskelijoilla on runsaasti halukkaita kielikumppaneita, jotka auttavat opiskelussa ja vastavuoroisesti saavat apua englannissa. Usein tämä yhteistyö on käytännössä englannin opettamista, mikä luonnollisesti vähentää sen suosiota.

Vuoden 2008 olympialaisten purjehduskilpailut käytiin Qingdaossa. Kaupunki on siitä vieläkin ylpeä. Muutamien reittien bussien kyljessä lukee vieläkin One dream – One world. Sitä perua lienee myös monien taksikuskien muutaman sanan englannin taito. Sitä esitellään yleensä sen jälkeen kun kyydittävä on saanut asiansa ymmärretyksi kiinaksi.

Yliopistoissa opiskelevien ja opettavien pitäisi hallita englantia melko hyvin. Ehkä he osaavat lukea ja kirjoittaa, mutta puhumisen kanssa on usein vähän niin ja näin. Suurin osa heistä on oppinut englantinsa ulkoa oppimiseen ja toistoon perustuvassa koulujärjestelmässä. Puhutun lauseen muodostaminen käy hyvin vaikeasti.

Toisto-opetuksen etuna näyttää olevan se, että englannin ääntäminen on sangen selkeää ja ymmärrettävää.  Brittilehti Telegraphin Shanghain kirjeenvaihtaja Malcom Moore tyrmää blogissa väitteen siitä, että Kiinassa olisi englannin puhujia enemmän kuin Intiassa. Financial Timesin jutun mukaan Intiassa oli 55 miljoonaa englanninosaajaa, kun Kiina kouluttaa joka vuosi 20 miljoonaa osaajaa.

– Jokainen, joka on vieraillut molemmissa maissa tietää noiden tulosten olevan vääriä. Juuri kukaan ei osaa englantia Kiinassa.  

Englannin suosio näkyy myös jokapäiväisessä elämässä. Ihmiset pitävät t-paitoja, joissa on sikinsokin englanninkielisiä sanoja ja ilmauksia. Kokonaisuudesta voi arvailla mitä sanoilla halutaan viestiä, pelkkiä graafisia elementtejä ne eivät ole.

Myös valtavissa kadunvarsimainoksissa viestiä tehostetaan englanninkielisillä ilmauksilla, joita kukaan englannintaitoinen ei ole kirjoittanut.

Eräs työn alla oleva asuinrakennuskompleksi mainostaa suunnilleen tähän tapaan: Kooten parhaat eurooppalaiset rakentamiset perinteissä. Muuta eurooppalaista hankkeessa ei näytä olevan. Tuskinpa kiinalaiset kuitenkaan valittavat valheellisesta mainostamisesta.

Lasten tulevaisuuteen
panostetaan tarhaenglannilla

Englanti on syrjäyttänyt muut kielet ensimmäisenä vieraana kielenä. Toiseksi eniten kiinalaiset opiskelevat japanin kieltä. 1950- ja 60-luvuilla opiskeltiin venäjää, mutta nykyään siihen törmää vain rajaseuduilla ja Sanyan lomakaupungissa Hainanin saarella.

Peruskoulun ala-asteella aloitettiin laajamittainen englanninopetus vuonna 2001. Siitä pääsivät osallisiksi ensin suurten kaupunkien 8-vuotiaat. Nykyään monet lapset saavat ensimmäisen kosketuksen englannin kieleen jo tarhassa. Vanhemmat, joilla on siihen tilaisuus, laittavat lapsensa englanninkieliseen esikouluun.

On aivan tavallista, että kouluikäiset lapset tervehtivät meitä ulkomaalaisia huutelemalla ”hello, hello” ja kikattamalla omalle rohkeudelleen. Jos heille vastaa ”hello, how are you?” vastaus tulee hyllyltä ”I am fine, how are you?” Joskus myös alle kouluikäinen lapsi tulee vanhempansa lähettämänä sanomaa hellouta.

Olen myös törmännyt 10–12-vuotiaisiin lapsiin, joiden kanssa on voinut keskustella hyvin englanniksi. Heidän ääntämisensä on ollut hyvää ja lauseet selkeästi muotoiltuja. Äiti on seurannut keskustelua vähän sivussa, mutta ylpeänä.

Englanti on miljardien
liiketoimintaa

Englannin opettaminen on suurta liiketoimintaa. Jo vuonna 2006 näiden opetusmarkkinoiden kooksi arvioitiin 60 miljardia dollaria. Suurin osa siitä käytettiin opetusmateriaaleihin.

Maassa on yli 50 000 englannin opetusta antavaa koulua ja organisaatiota. Vaikka suuri osa niistä on pieniä, niiden vuosiliikevaihdoksi arvioidaan vajaat kaksi miljardia euroa.

Mitä erilaisimmat organisaatiot ja yhteisöt näkevät kiinalaisten oppimisinnossa tilaisuuden laajentaa toimintaansa. Samaan aikaan jotkut kiinalaiset uskonnolliset järjestöt ovat ryhtyneet opettamaan englantia voidakseen viedä omaa oppiaan Kiinan ulkopuolelle.

Englannin sanat pois
kiinasta lain voimalla

Kiinan kansainvälisen kustannusryhmän johtaja ja maan kääntäjien liiton pääsihteeri Huang Youyi soittaa hälytyskelloja puhtaan kiinan kielen puolesta. Hän on huolestunut siitä, että englanninkieliset lyhenteet, termit ja sanat tunkeutuvat kiinankieleen.

Hänen huolenaiheensa on tuttu niin Ranskasta kuin Suomestakin:

– Jos emme ryhdy toimiin kiinan ja englannin kasvavan sekoittumisen pysäyttämiseksi, kiinan kieli menettää puhtautensa parissa vuodessa.

– Pitkässä juoksussa kiina menettää roolinsa riippumattomana kielijärjestelmänä tiedonvälittämisessä ja inhimillisten tunteiden ilmaisemisessa.

Huang kritisoi sitä, että sellaisia englannin lyhenteitä kuin GDP (gross domestic product), CEO (chief executive officer) ja CPI (consumer price index) käytetään kiinankielisissä julkaisuissa. Eihän englanninkieliseen tekstiinkään upota kiinan merkkejä.

Hän myös haluaa, että ihmisten, paikkojen ja yritysten nimet käännetään ja ilmaistaan merkeillä. Virallisen kiinalaisen translitterointijärjestelmä piyinin käyttäminen ei myöskään kelpaa hänelle.

– En vastusta sanojen lainaamista, ne pitää vain muuntaa kiinaksi joko merkityksen tai äänneasun mukaan.

Huang on tehnyt Kiinan kansan neuvoa-antavan poliittisen konferenssin kansalliselle komitealle (Committee of the Chinese People's Political Consultative Conference, CPPCC) kolme ehdotusta:

Valtion korkeiden virkamiesten ja edustajien puheiden ja kirjoitusten tulisi olla puhdasta kiinaa ilman länsimaisia lyhenteitä. Toiseksi olisi laadittava laki, joka ohjaa ulkomaisten sanojen käyttöä julkaisuissa.  Kolmanneksi oli perustettava kansallinen käännöskomitea kääntämään vieraskieliset nimet ja tekniset termit, jotka sitten julkaistaisiin nettipalvelussa.

China Dailyn haastattelema asiantuntija antaa Huangille tutun vastauksen: kieli elää ja kehittyy:

– Kiina, jota käytämme tänään, on historiallisen kehityksen ja sulautumisen tuote. Meidän pitäisi luottaa sen elinvoimaisuuteen.