Kohta iPhone tehdään periferiassa
Täällä Qingdaossa pitkä pätkä Hongkong-kadun jalkakäytävää laitettiin remonttiin viime viikolla. Betonisen pohjan päältä revitään punaisia päällyslaattoja ylös 30 sentin levyisinä kaistaleina. Tilalle laitetaan pintakuviollisia laattoja, joiden avulla sokeat voivat suunnistaa. Paikalla ei ole yhtään konetta, mutta miehiä jonossa sitäkin enemmän.
Työryhmän ensimmäinen irrottaa hakulla laatat, seuraavat siirtävät laatat syrjään ja puhdistavat betonialustan. Miehet ahkeroivat ja työ etenee nopeasti. Toisella puolella leveää katua on menossa samanlainen parinkymmenen miehen operaatio.
Kadunlakaisijoiden
armeija
Työvoima on Kiinassa halpaa. Monesti sitä käytetään tuhlaillen. Toisaalta se mahdollistaa sellaisia urakoita, joista lännessä ei edes uneksita. Esimerkiksi viime keväänä samaisen Hongkong-kadun varrella sijaitsevan komean uuden museorakennuksen ankea ympäristö muuttui muutamassa päivässä kokonaan vehreäksi.
Autiosta kentästä tuli puisto: vihreä nurmikko, pensasistutukset, yli kuusimetristen puiden rivistöt ja ympärillä sakea tuija-aita. Vain puiden vahvat tukiköydet paljastivat, että ne oli tuotu paikalle hiljattain.
Tuhlaileva työvoiman käyttö näkyy muun muassa kadunlakaisijoiden armeijana. Muutamalla lakaisukoneella kaupungin pääkadut hoidettaisiin ainakin yhtä hyvin, eikä ihmisten tarvitsisi seikkailla luutineen keskellä vilkasta liikennettä. Tietysti luutiminen työllistää huomattavasti enemmän ihmisiä.
Kiinankaan työvoimareservi ei ole loputon. Tilastojen sanotaan osoittavan, että työikäisten kiinalaisten määrä on ohittanut huippunsa ja kääntynyt laskuun. Monet yritykset valittavat jo työvoimapulaa. Ne joutuvat hakeutumaan rannikolta sisämaahan työvoiman perässä. Kiinan keskushallitus myös patistaa yrityksiä siirtymään pohjoisen ja lännen suuriin, köyhiin maakuntiin.
Kotiapulaisetkin pyytävät
palkankorotuksia
Suuret yritykset, jotka valittavat työvoimapulasta, tarkoittavat sitä, että heidän on korotettava palkkoja pitääkseen riittävästi työntekijöitä. Sama ongelma esiintyy yksityistalouksissa. Shangai Daily kertoo kotiapulaispulasta, joka vaivaa erityisesti kesäaikana.
Kaiken lisäksi mokomat kotiapulaiset vaihtavat palkkatietoja keskenään ja ovat yhtenään pyytämässä palkankorotuksia. Shanghai Household Association pyrkii auttamaan isäntäperheiden ja kotiapulaisten yhteiseloa julkaisemalla ohjeellisen työsopimuksen. Palkkasuositus on 2 500 juania kuussa kiinalaisperheissä, 3 000 juania ulkomaalaisperheissä, joissa tarvitaan kielitaitoa. Tämän päivän kurssilla 3 000 juania on 350 euroa.
Minimikuukausipalkka on Shanghaissa 1 120 eli 130 euroa. Sen päälle työnantaja joutuu maksamaan sosiaali- ja asuntorahastomaksut. Shanghain minimipalkka on maan korkein. Pekingissä minimikuukausipalkka nousi juuri viidenneksellä 960 juaniin.
Japanin ulkomaankauppajärjestön Jetron keräämien lukujen mukaan työnantajan palkkarasite vuositasolla on 30–70 prosenttia peruspalkkaa korkeampi.
Matalat palkat,
kapeat katteet
The New York Timesin artikkeli käsittelee Helmijoen suiston teollisuusalueen työvoimapulaan liittyviä ongelmia elektroniikan sopimusvalmistaja Foxconnin ja it-yhtiö Applen uuden iPhone-kännykän kautta.
Näyttää siltä, että Foxconn aikoo korvata itsemurhakohun keskellä nostettuja palkkoja siirtämällä jopa 800 000 työpaikkaa köyhään Henanin provinssiin, jossa työntekijöitä löytyy pienemmälläkin palkalla.
Kiinan toiminta koko maailman tehtaana perustuu kahteen asiaan: halpoihin työvoimakustannuksiin ja toimivaan infrastruktuuriin. Äärimmilleen viritetty, matalilla katteilla toimiva toimitusketju ei pysty mukautumaan helposti muutoksiin eikä edes tilapäisiin häiriöihin.
Kiinaan jäävien palkkojen osuus lopputuotteen hinnasta on pieni. Esimerkiksi iPhone 4:n kohdalla markkinatutkimusyhtiö iSuppli arvioi sen osuuden seitsemäksi prosentiksi. Mutta kiinalaisten tehtaiden omistajille palkkojen nousu tarkoittaa kustannusten viemistä tuotteiden hintoihin. Se ei välttämättä ole helppo tehtävä. Palkkojen lisäksi kustannukset ovat kasvamassa juanin arvon sekä erilaisten verojen ja maksujen noustessa.
Toimitusketju on
haavoittuva
Autonvalmistajien Toyotan ja Hondan ongelmat kuvaavat toimitusketjun haavoittuvuutta. Molempien Guangdongin tehtaat ovat joutuneet pitämään seisokkeja, koska työntekijät ovat lakkoilleet parempien palkkojen puolesta osatoimittajien tehtailla.
Kiinan keskushallitus on valmis avustamaan tehtaiden siirtämisessä köyhiin maakuntiin. Se on julkistanut ohjelman tekstiiliteollisuuden siirtämiseksi ylikansoitetulta, saastuneelta rannikkoalueelta sisämaahan, villan ja puuvillan tuotantoalueille.
Keskushallituksen kaavailuissa maakunnille annetaan oikeus käyttää taloudellisia kannustimia teollisuuden houkuttelemiseksi. Sitä, millaisia nuo kannustimet ovat, ei ole kerrottu.
Muuttaminen maakuntaan ei kuitenkaan ole mikään läpihuutojuttu. Hongkongin tekstiiliteollisuusneuvoston puheenjohtajan Willy Lin Sun-mo kommentoi suunnitelmia sanomalla, ettei tehtaiden siirtäminen riitä. Koko toimitusketjun on muutettava Henaniin. Siellä tarvitaan materiaali-, kone-, huolto- ja logistiikkapalveluita. Tarvitaan maanteitä, rautateitä ja muuta infrastruktuuria. Hänen mukaansa pitkälle viritetyn toimitusketjun kehittämiseen tarvitaan vuosikymmeniä. Helmijoen suiston kehittyminen nykyiseen tilaansa vei 25 vuotta.
Kasvua millä
hinnalla hyvänsä
Kiina on panostanut ja panostaa infrastruktuurin rakentamiseen valtavasti. Kehittyviin maakuntiin on rakennettu maantie- ja rautatieyhteyksiä. Mutta hallinnollinen kehittäminen on usein jäänyt jälkeen infrastruktuurin rakentamisesta. Paikallishallinto on liiankin halukas toivottamaan tervetulleeksi uudet tehtaat. Verohelpotusten ja halpojen tonttien lisäksi uusia työpaikkoja houkutellaan sulkemalla silmät palkka- ja ympäristönormien rikkomiselta.
Foxconnin suunnitelma siirtää Guangdongin provinssissa sijaitsevan Shenzhenin tuotannosta valtaosan Henanin maakuntaan. Siellä henkeä kohti laskettu kansantuote on noin 20 500 juania vuodessa, eli lähes täsmälleen puolet Guangdongin luvuista. Työntekijöitä pitäisi riittää muutaman vuoden tarpeisiin, sillä maakunnassa asuu sata miljoonaa ihmistä.
Foxconnin muuton on määrä tapahtua vuoden loppuun mennessä, mikä tuntuu utopistiselta. Mutta vaikka muutto ei missään muualla onnistuisi, Kiinassa se voi onnistua. Tässä historiallisen byrokratian maassa lupaviidakkoon pystytään avaamaan moottoritien levyinen aukko, jos se palvelee keskushallituksen ja paikallishallinnon yhteistä päämäärää.













Kommentit (25)
Olisi tuosta opittavaa Suomellekin. Infrastruktuuri Kymenlaaksoon, Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen kuntoon. Erityisesti Kymenlaakson yhdistäminen asiallisesti sekä Helsingin että Pietarin suuntaan toisi työpaikkoja aivan kuten Henaniin.
Tietääkseni sielläon noin 100 000 ihan näkyvästi avointa paikkaa auki eikä tekijölitä muut päälle. Tehtailijat joutuvat rajoittamaan tuotantoa, koska ei tekijöitä, leluista alkaen.
Onneksi sai hyvän työpaikan Suomessa, ammattilainen ja kaksi loppututkintoa (päihitti suomalaiset kilpailijat testissä 10-0), toinen täällä, toinen Englannissa, käyttää kolmea työkieltä. Työpäivät yli 8 t ilman lisiä mutta ei kuulemma haittaa kun on etujakin ja laki suojaa. Shanghai ei mielestäni ole edes Kiinaa, kamala likainen ja kallis paikka jossa tyrkytetään sitä, tätä ja niitä koko ajan, missään muussa kiinalaisessa kaupungissa ei ihmiset ole niin tylyja kuin Shanghaissa, ei edes Pekingissä.
Suomi kusee omaan sukkaansa panostamalla Linuxiin.