Palkkioiden palautusviikot
Isojen pankkien isoilla johtajilla on nyt syytä olla kateellisia alaisilleen, jotka saavat kiikuttaa bonuspottinsa kotiin. Isojen johtajien sen sijaan oli pakko taipua kansan tahtoon ja luopua palkkiomiljoonistaan.
12.3.2010 07:29
15
Ensimmäiset imagopisteet keräsi kotiin Barclays-pankki, jonka johtajat John Varley ja Bob Diamond ilmoittivat kuukausi sitten luopuvansa bonuksistaan. Hymyilevät miehet paistattelivat lehtiotsikoissa. Heidän pankkinsahan eivät olleet edes valtion hallussa ja silti he tunsivat laman murjomien kansalaisten tuskan.
Pallo oli heitetty. Vaikka valtion pankit kuinka yrittivät olla ottamatta sitä kiinni, niin yli 70-prosenttisesti valtio-omisteisen Royal Bank of Scotlandin ja lähes puoliksi valtion haltuun ajautuneen Lloydsin johtajilla oli jäljellä enää yksi vaihtoehto: bonuksista luopuminen.
RBS:n Stephen Hester köyhtyi lähes kaksi miljoonaa euroa. Hänen alaisensa sen sijaan pääsevät jakamaan 1,5 miljardin euron bonuspottia, vaikka pankki teki tuhdit tappiot. Valtion velkaelvytyksen ja rahan printtauksen siivittäminä investointipankkiirit pääsivät tavoitteisiinsa.
Myös Lloydsin Eric Daniels jätti jo sovitun 2,6 miljoonan euron bonuspottinsa lihottamaan tappiota tekevän pankin kassaa. Päätöksenteon hitaudesta päätellen se kirpaisi.
Lopulta Standard Chartered Bankin ja HSBC:n johtajatkin halusivat osansa bonuspaistattelusta. Kun heidän pankeillaan ei ole mitään hätää eivätkä ne edes tee kuin murto-osan bisneksistään Britanniassa, niin Peter Sands (Standard Chartered) ja Michael Geoghegan (HSBC) lahjoittivat palkkionsa hyväntekeväisyyteen.
Imagopelissä itsenäiset pankit päihittivät valtion elätit 6–0.
Bonuksille lisävero!
Kansalaisten bonusviha on armoton. Sanomalehti Observerin julkaiseman mielipidemittauksen mukaan kolme neljästä britistä asettaisi pankkibonuksille lakisääteisen katon.
Yli puolet haluaisi periä niistä kertaluontoisen lisäveron. Lisäksi kansalaisten mielestä kaikenmaailman vipurahastot ja varainhoitajat saisivat myös mieluusti maksaa ylimääräisiä veroja.
Herravihaa on toki aina, mutta pankkibonuksissa kiteytyy paljon muutakin kuin ikuinen kateus “lihavia kissoja” kohtaan.
Pankit pelastettiin miljardituin, kun samaan aikaan muiden sektorien väki joutuu pelkäämään työpaikkojensa puolesta. Pankkipelastuksen maksumiehiksi joutuvat veronmaksajat, joita kaikkien pääpuolueiden vaalikampanjoijat kosiskelevat nyt toinen toistaan kipeämmillä julkisten palveluiden leikkauksilla.
Britannian kuuden näkyvimmän pankkiirin bonuksista luopuminen ei lopultakaan ole kuin pelkkä ele. Kaikissa pankeissa kasvottomat kakkosjohtajat saavat pitää palkkionsa. Muutenhan kunnon väki suuntaisi Sveitsiin tai katoaisi Kaukoitään.
Palkkansa ansainneet?
Pankkikriisi on siivittänyt keskustelua Cityn vaikutuksista Britannian talouteen ja kansalaisten elämään. Toisaalta City tuo hulppean osan maan vero- ja vientituloista, mutta toisaalta se elää täysin toisenlaisessa todellisuudessa kuin muu Lontoo.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Pankkiirien kyky maksaa kalliita asuntojen hintoja pitää niitä korkeina kaikille muillekin. Lontoon hintataso on kiduttava julkisen sektorin työntekijöille ja kaikille suorittavassa portaassa työskenteleville.
Paitsi jos he ovat töissä Cityssä. Siellä jokainen sihteeri ja siivojakin saa ainakin kolmasosan parempaa palkkaa kuin vaikkapa teollisuusyritysten pääkonttoreissa.
Törmäsin tällä viikolla lattiatason esimerkkeihin Cityn palkkatasosta. Kävin yliopistovierailuilla, joilla tietotekniikan professorit tämän tästä kertoivat esimerkkejä Cityn pankkeihin päässeiden opiskelijoidensa harjoitteluvuosien palkoista. Noin 40 000 euroa 23-vuotiaalle it-harjoittelijalle.
Microsoftit, tescot, shellit ja airbusit maksavat harjoitteluvuodesta 20 000 euroa – ja sitäkin pidetään hyvänä palkkana vielä tutkintoaan suorittavalle. Nämäkin yhtiöt havittelevat vain parhaita kandidaatteja.
Cityn kaksinkertaisen palkkapolitiikan maksumiehenä olen minä, veronmaksaja ja asuntovelallinen.
-8
-5
-7
Kommentit (15)
Miksette samantien ota jotain esimerkkejä vaikka pöyristyttävistä taloudellistia tapahtumista Kiinassa.
" Mies työskenteli vitosen päiväpälkalla - liitto ei moksiskaan "
Tiedätkö edes mikä on kolumni?
Muuten kunnon väki suuntaisi Sveitsiin tai Kiinaan?
Paskapuhetta. Yksittäinen henkilö voi päättää siirtyä Sveitsiin tai Kiinaan, mutta Sveitsi ja Kiinakaan eivät vedä määräänsä enempää finanssialan osaajia, sillä niillä tuoleilla istuu jo joku.
Että tervemonoa vain, jos työpaikka ei kiinnosta!
Siivotkaa ensin oma talo.
Amerikkalainen pankki joka "aloitti" laman, on kai suomessakin.
Vau, että ihan 20ke/vuosi, eli vajaa 1600e/kk!
No, jos totta puhutaan niin suomessakin jo tienataan
harjoittelijana enemmän.
Eikä tarvitse olla edes ns. "paras kandidaatti".
Verojen osalta voi varmaan pitää osin paikkansa mutta mitä vientituloja finanssisektori oikein haalii?
Ja verotkin joita peritään taitavat olla lähinnä työntekijöiden palkkaveroja, yrityksethän kikkailevat tuloksensa alemman verotason yhtiöihin.
Että enpä usko että brittipolot menettäisivät oikeasti muuta kuin seuraavan finanssikriisin maksajan statuksen. Ja ei liene suuri menetys...