Keskiluokka puhaltaa Kiinan asuntokuplan
Asuntokuplan rakentuminen on ollut nähtävillä puolessa tusinassa kaupungissa, joissa olen käynyt kuuden viime kuukauden aikana. Erityisen paljon se on pistänyt silmään täällä kotikaupungissa Qingdaossa, jossa olen liikkunut myös nostokurkien kansoittamilla reuna-alueilla.
Kiinteistökuplan kasvu kiinnostaa suuresti myös länsimaisia sijoittajia ja ekonomisteja. He osoittavat numeroilla, kuinka kupla lähestyy räjähtämispistettä tai vaihtoehtoisesti sen, ettei koko kuplaa ole vielä olemassakaan.
Kolmenkymmenen
vuoden palkat
Asun vuokralla noin sataneliöisessä huoneistossa, joka on vajaan tunnin matkan päässä Qingdaon kaupallisesta keskustasta. Se on omistajalleen sijoitusasunto, jonka hinnaksi hän arvioi 1,5 miljoonaa juania, siis noin 150 000 euroa. Hinnasta kolmannes on kuulemma merimaisemalisää. Paikallisen duunarin bruttokuukausipalkalla huoneiston maksamiseen menisi yli 30 vuotta ilman korkoja.
Qingdaossa seisoo valmiita kerrostaloja tyhjinä vaikka kuinka paljon. Valtavat ja joutuisat rakennusprojektit tuottavat koko ajan uusia kerrostalolähiöitä. Mistä niille löytyy maksukykyisiä ostajia?
Tuttu pariskunta osti vähän aikaa sitten ensimmäisen oman asuntonsa. Molemmat ovat länsimaisen logistiikkayrityksen palveluksessa ja ansaitsevat keskitasoa parempaa palkkaa. Asunnon koko on 40 neliötä.
– Meillä ei ollut varaa isompaan, he sanovat.
Keskiluokka omistaa
tyhjät kämpät
Kiinan potentiaalisessa asuntokuplassa on se muuta maailmaa rauhoittava piirre, että sitä ei puhalleta pelkästään velkarahalla. Asuntokiinteistön ostajilta vaaditaan 20 prosentin omarahoitusosuus. Perheen toisen asunnon omarahoitusosuus on 40 prosenttia.
Keskimäärin pankki omistaa kiinalaisasunnosta vain puolet. Maan koko kiinteistörakentamisen rahoituksesta pankit vastaavat vain viidesosasta.
Kuka näitä tyhjiä asuntoja sitten rahoittaa? Suuren länsimaisen tilintarkastustoimiston palveluksessa työskentelevä tuttava, joka nuorena miehenä asuu vielä firman tarjoamassa edullisessa kämppäasunnossa, vakuuttaa rahoituksen tulevan maan keskiluokalta.
Hänen mukaansa keskiluokan ihmisillä on ylimääräistä rahaa, mutta heidän sijoitusmahdollisuutensa ovat hyvin rajoitettuja. Monet ovat saaneet takkiinsa osakesijoittamisessa eivätkä ihmiset luota pörssiin. Rahat laitetaan asuntoihin.
Tähän saakka asuntojen hinnat ovat jatkaneet nousuaan sitä tahtia, että omistajat ovat nielleet tyhjien asuntojen ylläpitokustannukset. Myyntitilaisuutta odottavilla kiinalaisilla ei myöskään ole tapana antaa asuntoja vuokralle.
Peking ja Shanghai
kallistuivat rajusti
Asuntokuplan olemassaolosta yleisimpänä todisteena käytetään kotitalouksien keskiarvotulojen suhdetta asuntojen hintoihin. Kiinassa tuo suhdeluku on kymmenen, kun se rikkaassa lännessä on noin viisi.
Jos vertailuun käytetään kaupunkilaistalouksien rikkaimman 20-30 prosentin vuositulojen suhdetta asuntojen hintoihin, päädytään länsimaiseen tasoon. Potentiaalisia ostajia pitäisi siis löytyä yllin kyllin.
Kiinan valtio on tietoinen kiinteistökuplan mahdollisuudesta. Se on määrännyt pankkeja korottamaan omarahoitusosuutta ja tiukentamaan lainahanoja. Se on myös käskenyt paikallisviranomaisia ryhtymään toimiin asuntojen hinnannousun rajoittamiseksi. Suuri osa hintojen noususta juontaa tosin juurensa paikallisviranomaisten harjoittamasta maankäyttöpolitiikasta.
Uusien asuntojen hinnat nousivat viime vuonna Pekingissä ja Shanghaissa 50–60 prosenttia. 70 suurimmassa kaupungissa asuinkiinteistöjen hinnat nousivat vuodessa kahdeksan prosenttia, ja vuonna 2008 ne jopa laskivat hieman.
Tarvetta on,
mutta rahaa puuttuu
Kiinan Akatemian sosiaalitieteiden laitoksen The Blue Book of the 2010 Economy kertoo, että 85 prosentilla kiinalaistalouksista ei ole varaa ostaa asuntoa.
Koko maassa asuntojen neliöhinta oli viime vuonna noin 510 euroa. Akatemian mukaan asuntojen keskiarvohintojen pitäisi olla 3–5 kertaa kotitalouksien vuosiansio. Viime vuonna asunnon hinta oli kuitenkin kahdeksan kertaa keskiansion suuruinen.
Maan sadalle miljoonalle siirtotyöläiselle asuntokauppa näyttää mahdottomalta toiveelta. Keskimääräinen asunto maksoi viime vuonna siirtotyöläisen 22 vuoden palkan tai maanviljelijän 30 vuoden palkan verran.
Vaurauden epätasaisen jakautumisen uskotaan aiheuttavan jossain vaiheessa suurta yhteiskunnallista kiehuntaa. Talouden jatkuva kasvu avaa sosiaalisen ja taloudellinen nousun mahdollisuuksia uusille ihmisille, ja se toimii varaventtiilinä.
Saa nähdä mitä tapahtuu, jos asuntokupla todella pullistuu ja puhkeaa. Onko odotettavissa kattilamarsseja? Pelastaako Kiinan valtio kiinteistöihin sijoittaneen keskiluokan?
















Kommentit (27)
Koska Kiinassa on 1300 miljoonaa ihmistä joista puolet asuu kaupungeissa näitä länsimaisen tason saavuttaneita on 150 miljoonaa. Tämä on aikamoinen määrä ihmisiä kun ottaa huomioon että esim pohjoismaissa on yhteensä 22 miljoonaa.
Ottaen huomioon Kiinan voimakkaan talouskasvun uskon että länsimaisen tason saavuttaa joka vuosi ihmismäärä joka vastaa pohjoismaiden väestöä.
Tähän päälle vielä tiibetit ja ihmisoikeuskysymykset niin johan on päivänselvää kaikille, että juuri Kiina tulee olemaan maailmantalouden veturi. Eiks je?
Tuon saman päätelmän olisi voinut kirjoittaa ihan täältä Suomestakin. Ei tämä elämä siinä mielessä paljoa poikkea.
Jos käyt joskus kaupassa niin huomaat pian että Kiinan BKT perustuu muuhun kuin asuntotuotantoon.
Tutustukaa hiukan siihen mikän on kiinan talouden rakenne, valuuttavaranto, BKT:n kasvu, ikärakenne, yliopistoista vamistuvien määrä, kasvun osuus maailman kaupasta viimeisen kymmenevuoden kuluessa, työvoimareservi jne...tyällisten määrä ja työtunnit viikossa, sisämarkkinouden koko, viennin määrä... simmottista vaan täältä Suomesta jyristään...
Tähän on helppo lääke, otetaan mallia Suomesta! Tilastokeskus laskee kotitalouksien tuloihin laskennallisen omistusasunnon asumistulon. Mitä enemmän ihmisillä on velkaa entistä kalliimmista asunnoista, sitä enemmän kotitalouksien tulot kasvavat tilastokeskuksen tilastoissa.
Tämä kuulostaa huonolta vitsiltä, mutta sitä se ei valitettavasti ole, tämän voi jokainen tarkistaa tilastokeskuksen omilta sivuilta, jossa kerrotaan miten tilastot koostetaan.
Alkaa varastot olemaan pullollaan tämän hetkisellä menolla muutamassa vuodessa.
Kuulostaa kohtuullisen terveeltä kasvulta se ettei sijoitusasuntoon tarvitse edes ottaa vuokralaista, sillä arvonnousu kattaa jouksevat kulut ja tuotto-odotukset.
Hah, Kiinasta maailman talousmahti 2020! =)
Tuon saman päätelmän olisi voinut kirjoittaa ihan täältä Suomestakin. Ei tämä elämä siinä mielessä paljoa poikkea.