Nettirakkauden lumoissa
Vähän aikaa sitten ystäväpiirini muuttui kovin sinkkukeskeiseksi, tai tarkemmin sanoen eronneiden naisten kerhoksi. Samalla siitä tuli myös nuoruusvuosiakin villimpien deittikokemusten vertailuklubi.
Ja sitten porukka alkoi pienentyä. Ensin meni Jules, heti perään Sarah, sitten Nikki, nyt Lornaakin viedään ja Elizabethkin on jo lähtökuopissa.
He kaikki löysivät uuden kumppanin internetin deittisaiteilta. Kokeilevasta uteliaisuudesta alkanut kiinnostus muuttui jossain vaiheessa vakavaksi ja ihmeen nopeasti joku miehenryökäle oli jo muuttamassa sisään.
Sinkkuilloilla, sokkotreffeillä, lehtien kontaktipalstoilla ja muilla rakkauden myyjillä on ainakin täällä Britanniassa aina ollut vähän arveluttava maine. Internetin deittipalvelut näyttävät kuitenkin saavuttaneen sellaisen massan, että mainekin muuttuu.
Luvut nettideittailijoiden määrästä vaihtelevat rajusti. Joidenkin tutkimuslaitosten mukaan heitä on viisi miljoonaa, joidenkin mielestä kymmenen miljoonaa, ja jotkut uskovat 15 miljoonaan.
Yksi selvitys väittää, että peräti kaksi kolmasosaa aikuisten keskinäisistä ensitreffeistä olisi jo sovittu netissä. Toinen tutkimus arvelee, että enemmistö yli 35-vuotiaista löytää kumppaninsa netin avustuksella.
Yksinäisyysbisnestä
Jos nettideittailijoita on vain vaatimattomimman arvion mukaiset viisi miljoonaa, niin sekin edustaa noin 15 prosenttia Britannian työikäisestä väestöstä. Kun luvusta poistetaan naimisissa olevat, niin nettipeleissä pyörii jo ainakin joka kolmas sinkku. Ehkä jopa kaksi kolmesta.
Britannian – ja myös Suomen – suurin deittisaitti Match.com mainostaa luovansa 80 pariskuntaa päivässä. Se sanoo, että 17 prosenttia palvelun käytöstä luopuvista lähtee saitilta löytyneen uuden kumppanuuden vuoksi. Puolen vuoden sinkkukapakoissa keikkumiseen verrattuna luku lienee varsin hyvää tasoa.
Match lisää koko ajan saitilleen uusia ominaisuuksia, muun muassa persoonallisuustestejä ja leikkimielisiä kyselyjä. Sen on pakko, sillä kisa nettirakkaudesta käy nyt kuumana. Amerikkalainen eHarmony on sen vakavin haastaja, mutta kaikkiaan Britanniassa on yli tuhat erilaista deittisaittia.
Yksinäisyyden poistaminen ei ole huono bisnes. Muista nettihankkeista poiketen asiakkaat ovat yleensä valmiita maksamaan näistä palveluista. Niiden myynti lähentelee jo 150 miljoonaa euroa.
Yksinäisyyden poistaminen on myös yhteiskunnan kannalta hyvä bisnes. Yksineläjät rasittavat julkisia palveluja huomattavasti pariskuntia enemmän. Naimisissa olevat miehet elävät pitempään ja terveempinä kuin naimattomat.
Kun kansa eroaa ennätysvauhtia, niin lienee vain hyvä, että se myös pariutuu entistä tehokkaammin. Suurten ikäluokkien elättäminen vanhuksina tulee huomattavasti halvemmaksi, jos he löytävät elämänkumppaneita vielä eläkeiässäkin.
Pätkät kastissaan
Kun kerran kaikki kaverinikin nettideittailevat, niin täytyihän minunkin kokeilla. Laitoin pari viikkoa sitten profiilini ja kuvani yhdelle saitille ja jäin odottamaan, mitä tapahtuu. Jutuntekomielessä tietenkin vaan!
Lyhyessä ajassa sain monta “silmäniskua” ihan kelvollisen oloisilta miehiltä. Olin imarreltu, kunnes huomasin, että he kaikki olivat alle 165-senttisiä. Mitä ilmeisimmin minun ainoa valttini näillä markkinoilla on se, että olen pieniäkin miehiä pienempi (160-senttinen).
Omasta mielestäni olen muutakin kuin pelkkä pätkä. Siksi otin tietoni vikkelästi pois.















Kommentit (22)
Näinhän se menee.
Olen tosin itsestänikin huomannut, että ne ominaisuudet, mitä pidän muissa "huonoina", ovat ihan ok kun ne löytyvät peilistä.
Olen laittanut ehdottomaksi kriteeriksi vain, että haluan suomalaisen miehen. Silti saan paljon treffitarjouksia ulkomaalaisilta miehiltä. Olen todennut, että itselleni sopii parhaiten suomalainen mies, joten ei pahalla.
Hieno asenne, olisipa muillakin suomalaisilla naisilla sama asenne... Ensin lähdetään sen "Tumman,pitkän komean" Ulkomaalaisen matkaan ja sitten itketään ja ihmetellään miksi ollaan nyrkin ja hellan välissä kotona. KOSKA SE KUULUU KULTTUURIIN, sitähän ei tavallinen suomalainen nainen ajattele mennessään ulos ihanan "nappisilmän" kanssa.
Ainakaan suomalainen mies ei tule ammuskelemaan työpaikallesi vaikka teillä ero tulisikin...
On se vain niin kumma miten se on ok että suomalainen nainen ja ulkomainen mies ovat yhdessä mutta kun asia on toisinpäin kaikki vastustavat, sekä suomalaiset naiset että ulkomaalaiset suomessa,
Itselläni on kokemusta, olin yhdessä erään Irakilaisen tytön kanssa koko ajan jouduttiin tapailemaan salaa ettei vain hänen vanhempansa saisi tietää... No saihan ne jostain tietää, kun tyttö meni kotiin heti kun oli avannut oven oli saanut isältään nyrkistä.. Sen jälkeen ehdotin että hän muuttaa luokseni, ei halunnut koska suku olisi hylännyt kuten yhden hänen siskoistaan. Minä pistin suhteen poikki, ei siitä mitään tullut oli pakko pelkäsin hänen puolestaan tosissaan. Harmi meillä oli hauskaa, mutta ottakaa muut oppia, ei ulkomaalaisia kiinnosta oppia suomalaisten tavoille ikävä kyllä. En silti ole rasisti