Alityöllisyys on siunauksellista
39
Freelancerina tunnen talouden nousut ja laskut aina nahoissani. Joskus töitä on sopivasti, joskus liian vähän ja takavuosina toisinaan liikaakin. Ajoittainen alityöllistettynä oleminen ei ole mitenkään kamalaa, kun pienenevän palkan ja menokurin vastapainoksi saa lisää vapaa-aikaa.
Lisäksi olen nyt hyvässä seurassa. Naapurin eläkeneuvoja keskittyy bisneksen vähetessä purjehdusharrastukseensa, tuntemani asuntojen kuntoarvioija remontoi loma-asuntoaan. Useimmat Britannian arkkitehdit, konsultit, kiinteistövälittäjät ja pienyrittäjät ovat samassa tilanteessa.
Kaupoissa ja ravintoloissa työskentelevät tuttavani ovat vähentäneet työvuorojaan. Kokonaan töitä vailla ovat kuitenkin vain ne, jotka eivät ennen tätä lamaa ehtineet työmarkkinoille. Vastavalmistuneet nuoret viihdyttävät itseään miten parhaiten taitavat vanhempiensa nurkissa.
Työ vähenee
ilman työttömyyttä
Tässä lamassa Britannian bruttokansantuote on sukeltanut kuusi prosenttia, mutta työttömyys on kivunnut vain kaksi prosenttiyksikköä ylöspäin. Kaikki talousraportit kertovat, että kyseessä on maan syvin lama sitten sotavuosien.
Vielä 1980-luvun ja 1990-luvun alun lamoissa työttömyysprosentti kipusi lähes yhtä paljon kuin kansantuote laski. Perheenisän työttömyyden seurauksena monet menettivät asuntonsa. Pakkohuutokaupat kiihdyttivät asuntojen hintojen laskua ja etenkin nuoret perheet joutuivat sinnittelemään ylikalliilla ostetuissa kodeissaan vuosikausia.
Nyt asuntojen pakkohuutokauppoja ei juuri ole. Hintojen lasku jäi kohtalaisen pieneksi ja markkinoiden tasaantuminen auttanee pian nuoria perheitä ensiasuntojen hankinnoissa.
Tämän laman tunnusmerkki on työttömyyden sijasta alityöllisyys. Britannian työikäisestä väestä edelleen 72 prosenttia käy töissä, kun suomalaisten työllisyysaste on 67 prosenttia. Brittien työllisyys on laskenut vain pari prosenttiyksikköä laman vuoksi.
Keskimääräinen britti tekee kuitenkin nyt vain 32 tuntia töitä viikossa, vielä vuosi sitten töitä oli pari tuntia enemmän. Reilussa vuodessa taloudesta on kadonnut 40 miljoonaa viikkotyötuntia, siis miljoona täyspäiväistä työpaikkaa.
Jos työttömiä olisi maassa 2,5 miljoonan sijasta 3,5 miljoonaa, meillä kaikilla olisi nykyistä tukalampi olo.
Julkinen sektori
tulilinjalle
Yksityisen sektorin joustojen lisäksi tätä lamaa on hoidettu valtavalla elvytyksellä sekä valtion töillä. Puolet Britannian viime vuosien työpaikoista on syntynyt joko suoraan julkiselle sektorille tai sen rahoituksen varassa toimiviin yhteisöihin.
Yksityisen sektorin joustot näkyvät myös palkoissa. Ensimmäistä kertaa Britanniassa valtion ja kuntien palkat ovat yritysten palkkoja isompia. Kun valtio velkaantuu ennätysvauhtia, virkamiehet, sairaanhoitajat ja opettajat joutuvat kohta nielemään katkeraa kakkia.
Julkisia menoja on pian leikattava ja paljon. Nähtäväksi jää, suostuuko väki yksityisen sektorin kaltaisiin palkkojen jäädytyksiin ja alennuksiin sekä työajan lyhennyksiin. Ilman niitä julkisen sektorin työpaikkojen on pakko pian vähetä.
Virkamiespalkat ovat olleet yksityisiäkin palkkoja pyhempi asia, mutta britit saattavat katsoa mallia naapurimaasta Irlannista. Siellä julkisen sektorin palkanalennus on jo tosiasia.
-10
8
Kommentit (39)
Ihmettelen sitä sinisilmäisyyttä, millä media ja hallitukset ovat jo julistaneet talouskriisin ohitetuksi. Onneksi on sentään muutama ajatteleva toimittaja jäljellä ...
Höpöti, höpöti. Markkina(miehe)t ovat aina oikeassa ja tietävät asiat paremmin kun sä siellä Kontulan vuokrabunkkerissas.
Työministeriön laskelma 300 000.
Siihen lisäisin:
-pakkotyöllistetyt-linnankundit
-oppisopimus-laitoksessa asuvat
-tukityölliset-kotiäidit/isät
-pakko-opiskelijat
Tosiasiassa oikeita työllisiä työvoimasta on korkeintaan 50%, ja loput pyykkäilee toistensa paitoja.
Oikea työttömyys suomesa 600 000 työtöntä
Ja näinhän se on Suomessakin. Julkinen, pullataikinan lailla pöhötetty, sektori elää pyhää elämäänsä kuvitellen että minkään maan lamat eivät koske heitä.
Yksityinen sektori kuihtuu ja valtion verotulot pienenevät ja sitten ihmetellään kun otetaan velkaa. Vielä pääministerikin kieltää jyrkästi että julkisia menoja ei tarvitse leikata. Ja sitä enemmän joudutaan leikkaamaan mitä kauemmas tulevaisuuteen nämä leikkaukset lykätään. Mikä tulevaisuus meitä odottaa kun maan ylimmäinen poliittinen päättäjä ummistaa silmänsä kaikilta tosiasioilta ?
Keskustan nyt torppaa kaikki julkiset säästöt, jotta juustohöylä ei osuisi maataloustukiin. Keskustan äänestäjäkunnasta merkittävä osa elää julkisten tulonsiirtojen kautta, mukaanlukien maataloustuki.