Oma halkolämmitys kerrostalossa

Qingdaon vuokra-asunnossa keitämme kaasulla, lämmitämme ilmalämpöpumpulla ja peseydymme sähkölämmöllä. Taloyhtiössä naapureilla on lisäksi käytössä aurinkopaneeleita ja ilmeisesti eräässä asunnossa myös puulämmitys. Tämä heijastelee Kiinan ”monipuolista” energiapolitiikkaa arkipäivässä.

Kerron jutun lopussa miten meidän asuntomme nykyinen energiapolitiikka muotoutui.

Kiina on maailman suurin hiilen polttaja ja sen osuus maailman ilmansaasteista on nousussa. Samaan aikaan kiinalaiset tekevät töitä monella rintamalla vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämiseen.

Suuri osa Kiinan pienistä takseista käyttää polttoaineena maakaasua. Olemme saaneet huomata sen monta kertaa, kun olemme yrittäneet laittaa matkalaukkuja taksin tavaratilaan. Sinne mahtuu vain pari lentolaukkua, sillä kaasutankki täyttää suuren osa tavaratilasta. (Puhumattakaan siitä, että tavaratilassa säilytetään myös taksin pesuun tarvittavia sankoja ja rättejä muun tavaran ohessa.)

Aurinkopaneelit ”koristavat” mitä erilaisimpien rakennusten kattoja alkaen ränsistyneistä hökkeleistä ja koulujen keittoloista aina suhteellisen kalliisiin kerrostaloihin. Valtaosa aurinkopaneelista käytetään veden lämmitykseen.

Pitkät käärmeet luikertelevat
talojen seinillä

Kiinalaisten aurinkopaneelit eivät missään tapauksessa läpäisisi suomalaiskaupunkien ulkosivuviranomaisia. Katoilla töröttävät energiakehräimet ovat asuntokohtaisia. Kuusikerroksisen talon katolta saattaa juosta pitkin seiniä useita eristettyjä letkuja alempiin kerroksiin.

Valtakunnan tasolla meno näyttää olevan yhtä monipuolista. Uusiutuviin energiamuotoihin sijoitetaan valtavia rahamääriä, mutta valtio ei ole pystynyt koordinoimaan toimintaa kovinkaan tehokkaasti.

Tuulivoimaloita rakennettiin kiivasta tahtia muutama vuosi ennen kuin globaali taloustaantuma veti jarrut kiinni. Rakennusbuumi käynnistyi tuontimyllyillä, mutta valtio määräsi, että hankinnoista 70 prosenttia on tultava Kiinasta.

Tuotantolaitoksia pantiin pystyyn pikavauhtia. Lähes kaikki ryhtyivät tekemään helpoimmin valmistettavia osia, kukaan ei pystyttänyt tuotantolinjaa vaikeille ja vaativille myllykoneistoille. Nyt Kiinassa on ylitarjontaa tietyistä komponenteista, minkä uskotaan näkyvän maailmanmarkkinoillakin.

Valtio maksaa tukiaisia aurinkoenergiapaneeleiden hankinnasta. Näiden tukiaisten oli määrä olla tilapäistoimenpide, joka poistuu kun lailla määrätään syöttötariffit pakollisiksi.  Energia- ja sähköverkkoyhtiöt on määrä velvoittaa ottamaan vastaan sähköä kaikilta tuottajilta suurten sakkojen uhalla.  Itse asiassa syöttötariffimääräys on ollut voimassa jo jonkin aikaa, mutta siinä ei ole ollut mitään sanktiota. Kaikki sähkön pientuottajat eivät ole pystyneet myymään sähköään.

Tuulivoima on liian
epätasaista verkolle

Valtion sähköverkkoyhtiö puolestaan ei halua liittää uusia tuulivoimaloita verkkoon. Sen mukaan tuulisähkön tarjonnassa on niin suuria vaihteluita, ettei verkko pysty sopeutumaan niihin. Ensin pitää sijoittaa miljardeja verkon uusimiseen.

Kiina tuottaa vielä suhteellisen vähän energiaa asukasta kohti laskettuna. Sen tuotantokapasiteetti on 0,5 kilowattia per asukas kun se esimerkiksi Japanissa on 1,9 kilowattia. 80 prosenttia energiasta tuotetaan hiilellä.

Marraskuun kylmien säiden aikana Kiinan televisio syytti maan kahta suurta energiayhtiötä enronmaisesta painostuksesta. Sen mukaan China National Petroleum Corporation (CNCP) ja Sinopec olivat käyttäneet kylmiä säitä hyväkseen ajaakseen maakaasun hintaa korkeammalle.

Yhtiöt kiistivät syytökset sanoen, että säännöstelyn takana oli maakaasuvarastoja uhkaava tyhjentyminen.

Aurinkoenergiaan kohdistuu suuria teollisia odotuksia. Esimerkiksi suuri teollisuuskonserni BYD, joka on tehnyt yhteistyötä Nokiankin kanssa, on laajentanut toimintaansa kännyköiden akuista hybridiautoihin.

Nyt yhtiö aikoo sijoittaa pari miljardia euroa Shaanxin maakuntaan rakennettavaan aurinkoenergia-akkutehtaaseen. Suunnitelmissa on tuottaa 5 000 megawatin verran akkuja. Määrä on suuri verrattuna siihen, että viime vuonna Kiinan aurinkoakkutuotanto oli 6 000 megawattia.

Konsulttiyhtiö McKinsey ennustaa, että kehittyvän teknologian ansiosta aurinkoenergia tuotantokustannus, joka on tällä hetkellä viisi kertaa kalliimpaa kuin hiilienergia, laskee 0,045 euroon kilowattitunnilta. Silti aurinkoenergia on 47 prosenttia kalliimpaa kuin hiilienergia.

Lämmitysseikkailu päätyi
lämpöpumppuun

Syyskuussa, kun muutimme Qingdaon vuokra-asuntoon, vuokraisäntä arveli talven lämmityskustannusten olevan noin 300 juania kuukaudessa, siis 30 euroa. Me vähän epäilimme arviota, mutta uskoimme sen kokoluokan olevan oikean. Marraskuussa käynnistyi sitten melkoinen lämmitysseikkailu.

Asunnossamme on kaasua käyttävä patterilämmitys. Sama kaasukattila lämmitti myös käyttöveden. Espanjalaisvalmisteinen laite alkoi reistailla, korjaaja kävi moneen kertaan.  Pakkasta oli yöllä toistakymmentä astetta ja päivälläkin mittari pysyi nollan alapuolella.

Lopulta laitteen huoltaja keksi, että vian täytyy olla putkissa, siellä on varmaan jokin tukos. Putkiston tyhjennyksessä yksi putki katkesi. Sitten etsittiin kiivaasti sulkuventtiiliä. Lämmintä saatiin taas pari päivää.

Joulukuussa laukesi kaasumittari. Kaasua ei tullut olenkaan. Samalla selvisi, että keittiön alakaapin peränurkassa ollut mittari oli siihen asti raksuttanut vallan vimmatusti.  Runsaassa kolmessa kuukaudessa, joista vain yksi oli varsinainen lämmityskuukausi, kaasua oli mennyt 370 euron edestä.

Me vuokralaiset maksoimme kaasun, mutta vuokraemäntä ei suostunut panemaan enää penniäkään suoralämmitteisen kaasukattilan korjaamiseen. Hän sanoi, ettei hän luota laitteen huoltomieheen, joten hänen osaltaan homma on loppu.

Tilalle hän asennutti olohuoneeseen ilmalämpöpumpun, jota hän nimittää ilmastointilaitteeksi. Makuuhuoneessa oli sellainen jo ennestään ja sen siirrettävän sähkölämmittimen turvin olimme pärjänneet kaasuttomina päivinä.

Kylpyhuoneeseen asennettiin sähköä käyttävä lämminvesivaraaja. Lämmintä vettä tulee vain uudesta suihkuhanasta, vanha on toimettomana. Nyt keitämme kaasulla, lämmitämme ilmalämpöpumpulla ja peseydymme sähkölämmöllä.

Taloyhtiössä moni on luopunut kaasulämmityksestä sen kalleuden takia. Samaan aikaan asukkaat odottavat, että pääsisivät kaupungin kaasulämmityksen piiriin. Sitä on lupailtu jo ensi syksyksi. Siinä asunnon lämmityksestä maksetaan asunnon kokoon perustuva vuosimaksu, joka on noin kolme euroa neliöltä.

Meidän vuokra-asuntomme viereisessä talossa on joku ottanut käyttöön myös puulämmityksen. Ensimmäisen kerroksen asunnon lasitetun parvekkeen katon läpi nousee hoikka metallinen savupiippu nelikerroksisen talon katon räystään tasalle. Ei varmaan onnistuisi Suomessa.