Kaikkien kuplien isoäiti

Yhdysvaltain keskuspankin Fedin jalona ideana on pitää korko nyt niin pienenä kuin mahdollista, jotta hento talouden elpyminen saisi lisävoimaa halvasta rahasta. Fed lupaa pitää koron nollassa vielä pitkään.

Ben Bernanken ja keskuspankin toiveena on, että tavallinen rehellinen liike-elämä saisi halvalla rahaa ja pystyisi taas työllistämään ihmisiä.

Amerikkalaiset eivät jaksa vielä perustaa uusia tehtaita, polkupyöräkorjaamoja ja leipomoita. Halvan rahan ottavat siis käyttöönsä pelurit, jotka ovat viime maaliskuusta lähtien nostattaneet kullan, öljyn, raaka-aineiden ja osakkeiden hintoja.

Lama on vienyt energian eivätkä amerikkalaiset ole vielä valmiita riskinottoon. Moni on suurissa vaikeuksissa talolainojensa ja luottokorttivelkojensa kanssa. Työttömiä työnhakijoita on yli 10 prosenttia. Todellinen työttömyys on arvioitu 17,5 prosentiksi, koska osa ei enää jaksa käydä hakemassa töitä.

Kuluttaminen ei ole enää komeata vaan tyhmää. Käynnissä on säästäväisyyden renessanssi. Lehdissä puhutaan siitä, että amerikkalaisista kuluttajayhteiskunnasta on tulossa taas säästäjien yhteiskunta.

Hype on nyt nuukuutta eikä kuluttamista.

Osakkeiden hintojen
vedätys käynnissä

Keinottelubuumi alkoi viime maaliskuussa. Se on nostanut pörssiosakkeiden hintoja 60 prosenttia, öljyn hintaa 130 prosenttia ja kullan hinnan 1100 dollariin unssilta. Hintojen nousua on pidetty talouden elpymisenä.

Nouriel Roubini uskoo, että kysymys on suuresta kuplasta, koska riskisijoitusten arvot ovat nousseet huomattavasti nopeammin kuin makrotalouden perustekijät ovat vahvistuneet. Mikään järkevä syy ei selitä hintojen nousua ellei sellaisena pidetä hintojen vedätystä.  Sijoittajat tahkoavat nyt rahaa Roubinin laskujen mukaan 50–70 prosentin vuositahtiin.

Amerikkalaiset ja ulkomaalaiset keinottelijat ottavat halpaa dollarilainaa sekä ostavat ulkomaalaisia valuuttoja, joiden arvo nousee dollariin nähden. Dollarin kurssin putoamisen pääsyy on Roubinin mukaan jo keinottelu.

Sijoittaja voi ostaa esimerkiksi Thaimaan bhateja nollakorkoisella dollarilainalla. Kun hän sijoittaa bhatit saman tien Thaimaan valtion velkakirjoihin, voitto on 4–5 prosenttia ja riski olematon. Jos hän pitää bhateja vuoden ja sinä aikana dollari saattaa pudota 10–15 prosenttia, jonka hän voi laskea vielä sen voitokseen.

Tämän kummempaa neroutta ei dollarien lyhyeksi myyminen edellytä. Ja kaiken tämän voi tehdä naputtelemalla tietokonetta Wall Streetin korkeissa toimistotaloissa ja katsella Hudsonjoen lauttoja. Tällaista kutsutaan nykyaikana taloudelliseksi toiminnaksi.

Roubini ei näe romahdusta lähiaikojen tapahtumalistalla. Mutta se tulee siinä vaiheessa, kun Fedin on pakko nostaa korkoa. Kun sijoittajat ryntäävät myymään riskisijoituksiaan, ilma posahtaa kuplasta ulos ja pörssi romahtaa uudelleen.

Kiimerikkalainen
10:10 -diili

Presidentti Barack Obama on ollut Kiinassa vierailulla. Kiinan ja Amerikan talousavioliitto on vaikeuksissa. Pariskunta riitelee – ja mistäpä muusta kuin rahasta, mutta erotakaan se ei oikein uskalla.

Viitisentoista vuotta Kiina-Amerikka eli Kiimerikka sopi molemmille osapuolille. Kiina lainasi amerikkalaisille rahat, joilla he ostivat Kiinasta tavarat ja synnyttivät asuntokuplansa.

Tuottaessaan velaksi tavaraa amerikkalaisille Kiina kasvoi 15 vuodessa maailman toiseksi suurimmaksi teollisuusmahdiksi ja sai kassaholveihinsa 2,3 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

Kiinalaisia hermostuttaa, että dollari on menettämässä arvoaan paitsi keinottelijoiden vuoksi – niin myös siksi, että Yhdysvallat pyörittää setelikonetta. Vaikka Kiinalla on ongelmia dollarivuorensa ja yksipuolisen vientinsä kanssa, se on ehkä hyötynyt Kiimerikasta enemmän kuin Yhdysvallat.

Jos Kiina rajoittaisi lainaamistaan Yhdysvalloille tai lopettaisi sen, Yhdysvallat menisi taloudellisesti polvilleen, mutta samalla Kiinan vientikauppa tyrehtyisi ja aiheuttaisi massatyöttömyyttä ja varmasti myös poliittista levottomuutta Kiinassa.

Professorit Niall Ferguson ja Moritz Schularick kuvasivat maanantain New York Timesissa Kiinan ja Yhdysvaltain talouksien yhteispeliä 10:10 -diiliksi.

Kiina on saanut 10 prosentin talouskasvun ja Yhdysvallat 10 prosentin työttömyyden.