Sanomalehdet pian vahvempia kuin koskaan

Jutut, kuvat ja ilmoitukset näkyvät kirkkaina ja värillisinä. Lehti päivittyy koko ajan niin, että uutisten kehitystä voi seurata. Laite muuttuu tarvittaessa televisioksi niin, että lukija voi katsoa jotakin tärkeitä uutistapahtumaa suorana lähetyksenä lehden videokuvaajien välittämänä.

Uuteen lehteen on yhdistetty kaikki nuoren käyttäjäkunnan herkut kuten youtubet, twitterit ja facebookit. Siitä tulee eräänlainen kaikkivekotin, jolla voi seurata sähköpostia, soittaa puheluja, selata internetiä, kuunnella ja ladata musiikkia, elokuvia ja kirjoja. Koje toimii kosketusnäytöllä, ja siinä on näppäimistö.

Se ottaa parhaimmat ominaisuudet televisiosta, tietokoneesta ja kännykästä ja korvaa ne suurelta osalta. Kaikkivekotin on kevyt, ja se mahtuu salkkuun tai reppuun. Sitä voi käyttää bussissa ja junassa tai kahvilassa. Aamulla ei tarvitse kömpiä postiluukulle tai edes eteiseen vaan tuoreen lehden voi ladata sängyssä.

Seuraava suuri hitti
kännykän jälkeen

Suuret elektroniikan valmistajat, kuten esimerkiksi Sony, Panasonic, Nokia ja Samsung, ovat hakeneet seuraavaa suurta hittituotetta kännykän jälkeen. Digikamerat, mp3 soittimet ja muutamat muut uudet vekottimet ovat olleet tervetulleita, mutta ne ovat olleet liian pieniä, jotta niiden ympärille olisi voinut kehittyä samanlainen suurteollisuus kuin kännykät synnyttivät.

Seuraava suurien massojen elektroninen vempain voi olla lehtien lukulaite. Se ei ole pelkkä uudenaikainen lehti vaan sen ominaisuudet ulottuvat kirjojen lukemisesta elokuvien katseluun ja musiikin kuunteluun. Siinä ovat myös tietokoneiden kaikki ominaisuudet, ja kaiken huipuksi se toimii myös kännykkänä.

Kun ihmiset oppivat lukemaan uutisensa jatkuvasti päivittyvästä kojeesta, lehtien valmistuksesta putoavat paino-, paperi- ja jakelukulut pois. Kun näitä kustannuksia ei enää ole, ilmoitusten ei tarvitse tuottaa läheskään yhtä paljon kuin nyt.

Vähempikin rahavirta riittää tekemään uusista sähkölehdistä taloudellisesti vahvempia kuin nykyiset. Ne voivat ylläpitää suuria  uutistoimituksia, joilla on voimaa tehdä omaa journalismia. Lehdet voivat lähettää omia toimittajiaan kertomaan lukijoilleen uutistapahtumista paikan päältä mistä tahansa maailmankolkasta.

Paperin katoamisen jälkeen saattaa syntyä uusi lehdistö, joka on vahvempi kuin koskaan ennen. Se tapahtuu uuden tekniikan avulla samalla tavalla kuin höyrylaivat tulivat purjelaivojen tilalle.

Uudet lukulaitteet ovat aivan eri asia kuin lehden lukeminen tietokoneesta tai kännykästä. Nykyinen tilanne on se, että paperilehtien nettisivut ovat kuin purjelaivojen kylkiin asennettuja pieniä höyrykoneita. Ne eivät ole ratkaisu vaan siihen tarvitaan kokonaan uusi laiva.

Uusi lehdistö
syntyy feenikslintuna

Ehtiikö lukulaite tulla ennen kuin paperilehdet kuolevat? Amerikkalaiset suuret laatulehdet tekevät kymmenien miljoonien dollareiden tappiot vuosittain. Kierre syvenee ja kiihtyy niin, että monia paperilehtiä pidetään jo elävinä ruumiina.

Voi olla, että uusi sähkömustelehdistö joutuu syntymään tuhkasta kuin feenikslintu. Ehkä vanhat paperilehtiä kustantaneet lehtiyhtiöt ehtivät palaa poroksi konkursseissa ennen kuin pelastus saapuu uuden tekniikan hahmossa.

Epäilemättä monista lukijoista kuvaamani kaikkivekotin tuntuu hurahtaneelta sci-fi-fantasialta, mutta tekniikka ei ole sen este. Haastattelin amerikkalaista tulevaisuudentutkijaa, tietokirjailijaa ja keksijää Ray Kurzweilia Bostonissa jokin aika sitten.

Hän avasi huikeita tulevaisuuden näkymiä. Ihmiskunnan edessä on tietoräjähdys, koska tietotekniikan kehitys on eksponentiaalista eli tietotekniikka kehittyy kaavalla 2–4–8–16–32–64–128.

Kehitys kiihtyy niin, että tietokoneiden keinoäly ja aivot voidaan yhdistää vuoden 2045 paikkeilla. Silloin ihminen on miljardi kertaa älykkäämpi kuin nyt.

Kurzweil on kehittänyt Mooren laista oman laajennetun versionsa, jota hän kutsuu nimellä The Law of Accelerating Returns. Se tarkoittaa koko informaatiotekniikan kehityksen kiihtymistä eikä vain prosessorien tehon kaksinkertaistumista 18 kuukauden välein.

Kurzweil kertoi, että me voimme ohjelmoida ihmisen biologian uudelleen muuttamalla geeniperimää. Kasvatamme kehon ulkopuolella uusia geenejä vanhojen ja sairaiden tilalle ja panemme ne takaisin kehoomme. Uudelleen ohjelmoitu ihminen voi elää monta sataa vuotta ja muuttua ehkä lopulta kuolemattomaksikin.

Keskustelimme niin korkealentoisesti, että en tohtinut kysyä, pystymmekö tekemään sanomalehtien lukulaitteen. Kurzweilista se olisi ehkä tuntunut samalta kuin olisin kysynyt, osaammeko tehdä potkukelkan.