Hiilivoima tekee paluun
Britannia satsaa nyt tosissaan tuulivoimaan, johon jokainen vihertävä saastuttaja näyttää uskovan. Mutta olisikohan vanha kunnon hiilivoima sittenkin oikea tie?
24.7.2009 07:30
37
Kotikuntani Surrey Heathin kotitalouksien hiilijalanjälki kuuluu Tukholman ympäristöinstituutin ja kulutustutkimuslaitos Experianin mukaan Britannian suurimpiin.
Silti ympäristötietoisuus on täällä kovassa kurssissa. Me ostamme paikallista ruokaa, vältämme muovikasseja ja vaahtoamme puhtaan energian puolesta.
Välinpitämättömyys ei siis selitä suuria päästöjämme. Tilavat asunnot, pitkät työmatkat, isot perheet, lomat ja harrastukset selittävät. Vaikka olemme valmiita kierrättämään ja maksamaan tuotteiden ympäristöystävällisyydestä, kulutusta emme vähennä.
Lontoon seudun kurjimmissa lähiöissä asuu väkeä, joille ympäristöasiat ovat usein yhdentekeviä. Hiilijalanjälkensä perusteella he ovat kuitenkin Britannian vihreimpiä, koska kerrostalo, tiivis kaupunkiasuminen ja julkisen liikenteen käyttö johtavat paljon luonnonläheisiä lähiöitä pienempiin päästöihin.
Heidän muovikasseillaan ja kertakäyttöpakkauksillaan ei ole juuri merkitystä kokonaiskuormitukselle. Ympäristöystävällisyyden ja varallisuuden välillä näyttää olevan suora suhde: köyhä vihertää väkisin, vauras vain ajatuksissaan.
Tuulivoimaa
vaikka väkipakolla
Britannian poliittiset päättäjät ovat kotikuntani asukkaiden kaltaisia ympäristötietoisia ihmisiä. Viime viikolla maan hallitus julkisti energiatavoitteensa, joissa hiilikuorman vähentäminen jää lähinnä tuulivoiman työksi.
Hallituksella on jalat yhtä tukevasti ilmassa kuin naapureillanikin. Tuulivoima on energia-alan lähiruokaa, joka on kyllä kuulostaa hyvältä, mutta ei oikeasti ratkaise yhtään mitään.
Tuulivoimaahan voidaan iloisesti suunnitella, mutta harvoin toteuttaa. Yksikään ihminen ei halua tuulipuistoa naapuriinsa. Yksikään kaavamuutos ei onnistu ilman isoja valituskierroksia.
Jos tuulipuisto joskus nouseekin, se ei tuota sähköä ihmisten tarpeiden mukaan. Korkeimpia kulutuspiikkejä kattamaan tarvitaan aina muita sähkölaitoksia, joiden tuulivoimaidealistien visioissa pitäisi ilmeisesti olla lähes aina tyhjäkäytössä.
Hiili
tulee uudelleen
Kun brittien energia kallistuu, kaikki energiavaltainen teollisuus siirtyy vaikkapa Kiinaan. Siellä sähkö tuotetaan jokseenkin surutta hiilellä, jonka käyttöä meidän tuuli-investointimme mukamas vähensivät.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Britannian sadan miljardin punnan tuulivoimainvestoinnit kirittävät siis hiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Ihan samalla tavalla käy muissa länsimaissa, jotka lähtevät kallistuvan ympäristöystävällisen energian tielle.
Oxfordin yliopiston energiapolitiikan professori Dieter Helm esittää, että meidän kaikkien tulisi satsata juuri hiileen. Jos tuulivoimaloille nyt suunnatuilla sadalla miljardilla punnalla tuettaisiin puhtaan hiiliteknologian kehittäjiä, tuloksia saattaisi syntyä.
Hiili on fossiilisista polttoaineista saastuttavin, mutta sen päästöjen talteenottamisesta ja palauttamisesta esimerkiksi vanhoihin kaivoksiin on olemassa jo monenlaisia visioita. Myös muutamia koelaitoksia on tulossa.
Hiili tulee uudelleen joko perinteisenä saastuttajana – lähinnä kehitysmaissa – tai parin vuosikymmenen päästä puhtaampana versiona. Britanniaankin nousee taas uusi iso hiilivoimala E.Onin vanhan Kingsnorthin voimalan tilalle.
Voimala on kyllä 20 prosenttia edeltäjäänsä puhtaampi, mutta perinteistä saastutusta se kuitenkin edustaa. Yhtiön toimitusjohtajan mukaan Kingsnorthista tulisi ensimmäinen raskaan sarjan hiilipäästöjen talteenottaja, jos valtio osallistuisi kehityskustannuksiin.
Ison kansainvälisen energiayhtiön tukeminen kuulostaa kuitenkin liian pahalta onnistuakseen.
13
14
12
Kommentit (37)
Eräs looginen ristiriitaisuus kuitenkin pisti kovin pahasti silmään nyt kuitenkin: "Välinpitämättömyys ei siis selitä suuria päästöjämme. Tilavat asunnot, pitkät työmatkat, isot perheet, lomat ja harrastukset selittävät."
Jälkimmäisen virkkeen mainitut asiathan ovat (ehkä isoja perheitä lukuunottamatta) juuri pahinta väliinpitämättömyyttä. Jos ihmiset kykenevät muuttumaan pienissä arjen valinnoissa, niin on kummallista ajatella että suurissa valinnoissa ei olekaan mahdollisuutta tehdä ekologisesti kestäviä päätöksiä. Kysymys on nimenomaan väliinpitämättömyydestä.
Samanlaisesta väliinpitämättömyydestä viestii asenne hiilivoimaan, joka "voi tulla puhtaana 20 vuoden kuluttua". Nyt vain ei ole, nykyisen ilmastotieteen valossa, mitään syytä edes seuraavan viiden vuoden ajan rakentaa ilmastotuhoisaa voimalakapasiteettia. Tätä tietenkin tapahtuu, mutta salliva ja jopa myötämielinen asenne tuollaiseen toimintaan on omituista. Nyt pitää sijoittaa siihen tekniikkaan, joka on päästötöntä heti, eikä 20 vuoden päästä.
Vihreää sähköä varmasti ei kukaan vihaa, mutta kun kysymykseen tulee että kuinka moni on valmis asumaan tuulimyllyn suhinan ja ajoittaisen varjon alla, vastaus on= ei kukaan.
Tai että maisema pilataan usean neliökilometrin matkalta, ei taida liito-oravakaan tykätä. Tasaus sähköä tarvitaan helmikuun koville pakkasille, tätä kukaan vihreä ei ole ratkonut kuinka se toteutetaan.
Ihmiskunta säästäisi sillä jo luontoa että ei rakentaisi tehottomia hyötysuhteeltaan puolivalmiita tuulivoimaloita vaan odottaisi rauhassa ja kun tekniikka alkaa olemaan "hyödyllistä" ja tasaussähkön suurimmat piikit tasattu, olisi oikea aika rakentaa.
Se on totta, että tuulivoima on tehotonta näpertelyä.
Vaikka olisi minkälaisia "visioita", tuntuu epärealistiselta, että sellaisia hiilidioksidimääriä mitä maailman hiilivoimalat tuottavat saataisiin realistisesti varastoitua jonnekin maan alle. Perinteinen ydinvoima tuntuu edelleen järkevimmältä vaihtoehdolta siihen asti, että fuusioteknologia saadaan käyttökelpoiseksi ja päästään tuottamaan käytännössä päästötöntä energiaa.
Eräs looginen ristiriitaisuus kuitenkin pisti kovin pahasti silmään nyt kuitenkin: "Välinpitämättömyys ei siis selitä suuria päästöjämme. Tilavat asunnot, pitkät työmatkat, isot perheet, lomat ja harrastukset selittävät."
Jälkimmäisen virkkeen mainitut asiathan ovat (ehkä isoja perheitä lukuunottamatta) juuri pahinta väliinpitämättömyyttä.
Hmm...siis meidän kaikkien pitää aina asua lähellä työpaikkaa ja mielellään tiiviisti pakattuna?
Koskahan herätään siihen että ei ole tarkoitus tunkea kaikkia samaan muottiin ja itse arvostan muitakin asumismuotoja. Toinen juttu on, että mielummin liikun hieman työn perässä, kuin että vaihdan asuntoa samalla kuin työpaikkaa.
Kumma kyllä suurin osa vihreästi aktiivisista lausunnoista kaikaa juuri näistä tiukkaa pakatuista kerrostalolähiöistä...kaipuuta luontoon kenties?
Ja jos tähän nyt joku kehtaa sotkea julkisen liikkumisen, niin tervetuloa tänne viikoksi kulkemaan 5:05 bussilla töihin...jep se on ainoa jolla pääsen ennen kahdeksaa töihin. Mielummin otan auton ja lähden vasta puolituntia ennen työn alkua.
Tutustuppa tuulivoiman aiheuttamiin ongelmiin mm. Saksassa.
Ei tuo tuulivoima ole autuas vaihtoehto. Jee on se saasteetonta (paitsi että sen tolpan valmistus kyllä tuottaa saasteita), mutta se on aivan liian epävarmaa.
Jos tuulivoimalla katetaan tuotantoa vaikkapa 1 GWh, niin varavoimaa on rakennettava suunillen 1 GWh verran taustalle, koska tuulen loppuessa se 1 GWh on jostain revittävä tai vaihtohetoisesti pitää sulkea joku osa kansaa pois sähköverkosta tai sitten koko verkko kosahtaa ympäri ja ollaan pimeässä.
Ja tuo varavoima tunetusti on jollain poltettavalla käyvää. Sen pitäisi myös olla nopeasti käynnistettävissä olevaa, jotta tuulen muutoksiin keretään reagoida ajoissa.