Kieltolaki mädättäisi yhteiskuntaa, eikä poliisiinkaan voisi aina luottaa. Politiikot kärähtäisivät vaalirahoituksen ottamisesta viinajengeiltä. Niillä olisi varaa lahjoitella vaikka kuinka hienoja taidelasivaaseja. Laittoman viinan ympärille kehittyisi satojen miljoonien erillistalous, jossa huono raha ajaisi hyvän rahan pois.

Mutta kieltolain ironia olisi siinä, että kansa joisi todennäköisesti yhtä paljon kuin nytkin ellei peräti enemmän. Kieltolaki olisi huono asia siitä huolimatta, että vapaasti myynnissä olevasta alkoholista koituu suurta vahinkoa yhteiskunnalle ja monet yksilöt kuolevat siihen.

Merkittävä joukko amerikkalaisia tutkijoita, poliiseja ja terveysviranomaisia on jo pitkään ollut sillä kannalla, että myös huumeet olisi laillistettava – niin vastenmieliseltä kuin se tuntuukin.

Rikollisuuden
polttoainetta

Jos huumeet laillistettaisiin, huumekaupan huumekartellit kuihtuisivat rahan puutteeseen, kun huumeiden orjat saisivat aineensa laillisesti ja halvalla. Huumeet lakkaisivat toimimasta rikollisuuden pääasiallisena polttoaineena. Näin moni myymälävarkaus, murto, varkaus ja ryöstö jäisi tekemättä.

Yalen yliopiston oikeustieteen professori Steven B. Duke kirjoitti äskettäin The Wall Street Journalissa, että Meksikon huumesodan verenvuodatus muistuttaa 1930-luvun kieltolain Chicagoa, vaikka Al Caponen lestinheittäjien touhu oli pientä siihen verrattuna, mitä Meksikossa tapahtuu.

Meksikon huumerikollisuuden väkivaltainen vaihe alkoi vuonna 2000, kun hallitus alkoi koventaa keinojaan ja pani poliisit ja sotilaat asialle. Siihen saakka huumekartellien toiminta oli perustunut lahjontaan ja korruptioon, mutta nyt tulivat aseet mukaan.

Siitä lähtien kartellit ovat sotineet paitsi viranomaisia myös toisiaan vastaan. Vuodesta 2005 lähtien on kuollut 10 000 poliisia, sotilasta, huumekartellien jäsentä ja sivullista. Uhreja tulee nelisen sataa joka kuukausi. Verityöt ovat levinneet myös Yhdysvaltoihin ja Keski- ja Etelä-Amerikkaan.

Meksiko on pyytänyt Yhdysvaltoja tiukentamaan aseiden myyntiä, koska kartellit käyttävät Yhdysvalloista ostamiaan aseita. Vaikka asehuolto saataisiin poikki, kuluisi vuosia ennen kuin se vaikuttaisi huumekartellien tulivoimaan merkittävästi.

Rajojen tarkempi vartiointikin on osoittautunut haaveeksi, koska presidentti George W. Bushin määräyksestä rakennetun yli 3 000 kilometriä pitkän korkean sähköaidan läpi, yli ja ali virtaa maahanmuuttajia ja huumeita. Ja vaikka maaraja saataisiin tiiviiksi, jäisi vielä 20 000 kilometriä valvomatonta rantaviivaa.

Meksikon kaaoksen syy
Yhdysvalloissa

Yhdysvallat ja Meksiko voisivat yrittää sitoa valtavat määrät sotilaita ja poliiseja huumesotaan, mutta siitä seuraisi kumipatjailmiö; kun yhdestä kohtaan painaa, toinen kohta pullistuu eli huumeet tulisivat muita reittejä pitkin.

Meksikossa on ollut useita hankkeita huumeiden laillistamiseksi. Vuonna 2006 se oli jo presidentti Vicente Foxin allekirjoittamista vailla, mutta Fox perääntyi Yhdysvaltojen ankaran painostuksen edessä. Vaikka laki olisi mennyt läpi, se ei olisi poistanut väkivallan syytä, koska kysymys ei ole Meksikon omista pienistä huumemarkkinoista vaan siitä, kuka saa salakuljettaa ja myydä huumeita amerikkalaisille markkinoille.

Ulkoministeri Hillary Clinton totesi Meksikossa käydessään, että väkivallan syynä on ”amerikkalaisten kyltymätön halu laittomiin huumeisiin”.

Huumeiden eteen
tehdään mitä vain

Professori Steven Duken pitkäaikainen ratkaisu olisi se, että Yhdysvallat laillistaisi huumeet. On tunnustettava se ikävä tosiasia, että huumeiden makuun päästetessään ihmiset tekevät mitä tahansa saadakseen niitä.

Huumekartellien ympärille syntynyt rikollisuus voidaan lopettaa, kun huumekaupalta otetaan pois liikevoitto antamalla huumeiden jakelu, kauppa ja säätely yhteiskunnan käsiin, hän sanoo.
 
Meksikosta tulevasta huumeesta on Duken mukaan 70 prosenttia marijuanaa, jota voitaisiin kasvattaa Yhdysvalloissa. Siitä koituisi 10 miljardin dollarin verotulot samanlaisella verotuksella, jota sovelletaan tupakkaan ja alkoholiin. Toiset 10 miljardia säästettäisiin siinä, että marijuanan perään ei tarvitsisi valjastaa poliisikoneistoa, oikeuslaitosta ja vankilajärjestelmää.

Duken mukaan laillistaminen on aloitettava marijuanasta, joka on kevyt huume verrattuna esimerkiksi kokaiiniin, morfiiniin ja amfetamiiniin. Professorin mielestä myös kovat huumeet on laillistettava myöhemmin, koska niiden laittomuus vain pahentaa vahinkoja käyttäjissä.

Duke viittaa Portugalissa saatuihin kokemuksiin. Vaikka kaikkien huumeiden henkilökohtainen käyttö ja hallussaspito tehtiin lailliseksi kahdeksan vuotta sitten, Portugaliin ei ole tullut lisää huumeiden käyttäjiä.

Portugali on pysynyt hyvin alhaisella tasolla huumetilastossa muuhun Eurooppaan nähden. Laillistamisen yksi myönteinen seuraus on ollut se, että portugalilaiset huumeidenkäyttäjät hakeutuvat aiempaa helpommin hoitoon.