Internet voittaa aina

Tiistaina marraskuun 6. päivänä 2007 Taloussanomat ilmoitti, että se lopettaa paperilehtenä. Samalla kerrottiin, että lehti jatkaa pelkkänä internet-julkaisuna vuoden 2008 alusta.

Muistan päivän, koska minusta tuli tuolloin Taloussanomien päätoimittaja ja toimitusjohtaja.

Tuona syksynä Taloussanomien verkkosivuja luki parhaimmillaan 280 000 eri viikkokävijää. Vuotta aiemmin kävijöitä oli ollut vain 50 000.  Kävijämäärien ripeä kasvu oli antanut Sanoma Newsin johdolle osaltaan uskoa siihen, että talousuutisten tulevaisuus voisi olla verkossa.

Viime viikolla Taloussanomia luki liki 558 000 eri verkkokävijää. Se on kaksi kertaa enemmän kuin marraskuussa 2007. (Verrattuna viime vuoden vastaavaan viikkoon kävijämäärä on myöskin kaksinkertaistunut.)

Tämän lisäksi sivustolla keskimäärin vietetty aika on yli kaksinkertaistunut.

Suoraviivaisesti ajatellen Taloussanomilla on siis nyt nelinkertainen vipu tehdä rahaa mainosmyynnillä, kunhan taantumasta selvitään.

Kävijänohjaus
toimii

Viime viikon uudesta ennätysyleisöstä ainakin osa selittyy sillä, että kävijänohjausta Ilta-Sanomista Taloussanomiin on tehostettu entisestään. Tehostuksen taustalla on Taloussanomien organisaation siirto Ilta-Sanomien "sateenvarjon alle".

 Ilta-Sanomilla on sivustollaan yli puolitoista miljoonaa kävijää viikossa. Tuosta joukosta voidaan ohjata kävijöitä Taloussanomiin, kunhan jutut, selvitykset ja otsikot ovat riittävän mielenkiintoisia.

Veikkaan, että kävijänohjauksen hyödyntäminen tulee olemaan isojen mediatalojen internet-menestyksen kulmakivi. Kun koko Sanoma-konserni oppii nykyistä paremmin hyödyntämään kävijöiden ohjaamista sivustolta toiselle, sivustojen suhteellinen kilpailuetu paranee entisestään.

Maksuton internet
tuo tuloja

Viime aikoina moni mediavaikuttaja on – taas kerran – sanonut, että uutisten jako internetissä ilmaiseksi ei ole järkevää eikä kannattavaa.

Rohkenen olla eri mieltä.

Uskon, että ilmaiset uutiset ovat tulleet jäädäkseen, ja että niiden toimittaminen on mediataloille tulevaisuudessa erittäin kannattavaa. Kannattavuutta tulee lisäämään se, että pikku hiljaa media oppii tarjoamaan erilaisia maksullisia lisäpalveluita. Osa jutuista jätetään vain maksulliseen käyttöön, esimerkiksi paperilehteen.

Uskon, että mainosrahoitteinen internet kannattaa siinä kuin mainosrahoitteinen televisiokin. Sillä erolla, että internetsivustoilla käyttäjillä on paluukanava ja suora keskusteluyhteys median kanssa, ja käyttäjien toimintaa on helpompi mitata.

Taloussanomat
mittatikkuna

Taloussanomat on tässä mielessä mielenkiintoinen esimerkki. Viime vuonna se teki kolmen miljoonan liikevaihdon 28 työntekijällä, loppuvuoden myynnin romahduksesta huolimatta.

Se tarkoittaa yli sadantuhannen euron liikevaihtoa työntekijää kohden.

Tällä viikolla Taloussanomissa saatiin päätökseen yt-neuvottelut, jolla väki yhä vähenee, ja liikevaihto työntekijää kohden paranee.

Kun mainosmarkkinat elpyvät, ja jo toteutunut kävijämäärien ja sivustolla vietetyn ajan kasvu päästään tosissaan hyödyntämään,  on mielenkiintoista seurata Taloussanomien tuloskehitystä.

Lisää mannaa voi sataa maksullisista palveluista. Suurten medioiden kannalta tilanne on monessa mielessä suotuisa.

Palveluita ei tarvitse edes keksiä itse. Kun taloussivustolla on 500–800 000 viikkokävijää, parhaiden maksullisten palvelujen kannattaa tarjota palvelujaan näille sivustoille. Näin palvelujen käyttäjämäärät saadaan moninkertaistumaan.

Uskon myös internetin voittokulun jatkuvan.
”Never bet against the net” -hokema on ainakin toistaiseksi pitänyt paikkansa.

Internet voittaa aina.  Aina välillä otetaan yksi askel taaksepäin, sitten taas kaksi eteen.

Taloussanomien
henki elää

Tämä on viimeinen työpäiväni Taloussanomissa. Palaan maanantaina takaisin Helsingin Sanomiin toimittajaksi.

Minulle tuli Taloussanomiin monesta syystä vahva tunneside, ja Taloussanomista tuli läheinen yhteisö. Lukijoiden kommentit markkinoiden ”rommaamisesta” naurattivat, kunnes ne osoittautuivat todeksi.

Pidin myös vakiokommentoijien slangista. Kun nimimerkki J.R. Ewing (stetson for me, stetson for u) haukkui toista kommentoijaa lauseella ”Itse olet ikivelkainen neukkukuution tuulipukukansan soppakauhan Aune-täti ameeba”, tunsin ylpeyttä tunnistaessani niin monta keskusteluissa viljeltyä sanaa.

Eniten jään tietenkin kaipaamaan toimituksen väkeä. Kaikista eniten sen erityistä, ammattimaisen pehmeää henkeä.

Sellaista tunnelmaa oppii rakastamaan.