Surkean uutisoinnin kohteena

Toimittajalle on outo tunne huomata, miltä tuntuu olla eriskummallisiin tulkintoihin kohdistuvan uutisoinnin kohteena.

Taloussanomien toimituksessa ilmiö tuli tutuksi, kun lontoolaisen City Universityn tutkija Merja Myllylahti teki viime viikolla tiedotteen tutkielmastaan.

Hyvä tutkielma,
huono tiedote

Tutkielmassa oli perehdytty – yhteistyössä Taloussanomien toimituksen kanssa – siihen, mitä tapahtuu reilun puolen vuoden aikana, kun kymmenen vuotta ilmestynyt printtilehti siirtyy puhtaaksi verkkolehdeksi.

Lähtökohta oli hedelmällinen. Merja Myllylahti oli tunnettu taloustoimittaja, ja toimituksen väki kertoi mielellään siitä, miltä tuntui mennä ensimmäisenä eurooppalaisena lehtenä printistä puhtaasti verkkoon.

Lokakuussa 2008 saimme luettavaksemme valmiin lopputyön. Tutkielma näytti laadukkaalta. Moni murrosvaihe oli dokumentoitu hyvin.

Tiedeyhteisökin otti tutkimuksen hyvin vastaan. Ajankohtainen selvitys palkittiin Teksasin yliopiston online-symposiumissa ja lyhennelmä siitä julkaistiin Journalism Studies -aikakauskirjassa.

Uutinen: Netti
ei heti kannattavaa

Viime viikolla Merja Myllylahti julkaisi tutkielmastaan lehdistötiedotteen.

Siinä tutkielman keskeisiksi havainnoiksi nousi kaksi seikkaa.

Ensimmäinen havainto kertoi, että kun painettu lehti siirtyi verkkoon, lehden tulot vähenivät enemmän kuin menot.

Tästä vedettiin johtopäätös: nettiin siirtyminen ei tehnyt Taloussanomista heti kannattavaa.

En tiedä, onko maailmassa ketään, joka uskoisi, että pahasti tappiollisen lehden siirtäminen verkkoon muuttaisi sen järjestelyvuonna saman tien kannattavaksi.

Sanomissa ainakaan kukaan ei uskonut niin.

Lehti oli edellisinä vuosina tehnyt roimat tappiot, ja verkkoon siirtymällä tappioita saatiin pienennettyä vuonna 2008 yli kahdella miljoonalla.

Verkkolehden mahdollisuus nähtiin tulevaisuudessa: Internetmainonta kasvoi Suomessa yli 30 prosentin vuosivauhdilla, hintataso oli Suomessa paikoin 2–3 kertaa alhaisempaa kuin muualla ja verkkomainonnan osuus Suomen mainoskakusta oli pienempi kuin monessa läntisessä vertailumaassa.

Tavoitteena oli kaventaa lehti verkkoon sopivaksi, pyrkiä netin suurimaksi talousmediaksi Suomessa, ja siirtyä markkinakasvun avulla kannattavaksi lähivuosina.

Lukijamäärät
ihmetyttivät

Ensimmäinen vuosi näytti Taloussanomissa lupaavalta. Tappiota tehtiin budjetoitua vähemmän, ja lukijamäärätavoitteet ylitettiin.

Vuodessa Taloussanomien viikoittaiset lukijamäärät yli puolitoistakertaistuvat.

Taloussanomien 280 000 viikkokävijän määrä nousi puoleen miljoonaan (ennätys 553 000), ja sivustolla keskimäärin vietetty aika tuplaantui.

Näiden tietojen keskellä elävänä tuntui hämmentävältä lukea Merja Myllylahden tutkielmasta tehdyn tiedotteen toinen päähavainto:

– Tutkimus osoittaa, ettei sanomalehden siirtyminen puhtaaksi verkkolehdeksi takaa automaattisesti kävijämäärien kasvua. Lisäksi siitä ilmenee, että lehden lukeminen ajallisesti vähenee.

Tiedotteen mukaan Taloussanomien lukijamäärä oli verkkoon siirtymisen jälkeen vähentynyt:

– Itse asiassa viisi kuukautta verkkoon siirtymisen jälkeen verkkolehden todellinen kävijämäärä oli 22 prosenttia alhaisempi kuin aiemmin, tiedote kertoi.

Mihin ihmeeseen virheellinen tieto perustui? Tutkielmasta kun sellaista tietoa ei ainakaan löytynyt.

Soitto Merja Myllylahdelle tiistaina selvitti asiaa.

Tuo 22 prosentin kävijämäärän lasku oli tutkielman tutorina toimineen Neil Thurmanin tekemä itsenäinen vertailu, jonka hän oli tehnyt kirjoittaessaan artikkelin ohjaamastaan tutkielmasta.

Thurman on puolestaan saanut oudon lukunsa vertaamalla Taloussanominen tammikuun ensimmäisen viikon kävijämääriä heinäkuun toisen viikon lukijamääriin, Myllylahti kertoi.

Siihen, miksi Thurman oli verrannut nimenomaan tammikuun ensimmäistä viikkoa suomalaisten suosikkikesälomaviikkoon, ei  ole selkeää vastausta.

Sen voin kuitenkin alaa pari vuotta seuranneena sanoa, että vertailuajankohtien valinta on lähes mahdollisimman typerä.

Verkossa on yleisesti tapana vertailla kävijämääriä vastaavaan vertailuviikkoon vuotta aiemmin.

(Sekin on vaikea ymmärtää, miten tammikuun alun ja heinäkuun toisen viikon välinen aika on tulkittu tieteellisen tutkimuksen tiedotteessa viideksi kuukaudeksi, mutta se nyt on sivuseikka.)

Tiedotteen
oma elämä

Valitettavasti tiedote alkoi elää omaa elämäänsä.

– Paperilehdestä luopuminen vei Taloussanomat ojasta allikkoon, tiivisti tiedotteen Markkinointi ja Mainonta -lehden verkkosivusto.

– Tutkimus: Nettilehti ei pärjää painetulle lehdelle, otsikoi puolestaan tiistaina Yle.

Lähteenä Ylen uutisessa oli ranskalainen uutistoimisto AFP.

Merja Myllylahden blogin mukaan ilmiö näyttää hyvin sen, että nykyään verkkotoimituksissa ei tarkisteta tietoja alkuperäislähteestä.

Minusta osa oudoista uutisoinneista selittyy yksinkertaisesti silläkin, että tiedote oli huono.