Pankkiväki muslimiopissa

Oma käsitykseni islamin uskosta ja muslimikulttuureista on perin kehno. Rasistihan en tietenkään ole – eihän kukaan – mutta hunnutetun naisen nähdessäni tunnen sääliä, vaivaudun, käännän katseeni pois, alan näprätä kännykkää tai löydän yht´äkkiä jotain valtavan mielenkiintoista luettavaa.

Naisten kaapu-, huntu- tai huivipakko on mielestäni yksinkertaisesti kammottava. Vapaaehtoistakin kaavuttelua pidän epäilyttävänä, kenties aivopesuna.

Ihmettelen, kuinka Saudi-Arabiassa naiset eivät saa edes ajaa autoa. Asian ainoa hyvä puoli on se, että jos on kyllin rikas, saa oman autonkuljettajan.

Islamilaisuus on Lontoossa yhä näkyvämpää varsinkin naisten pukeutumisessa. Myös islamilaiset rahoitusmallit etenevät vauhdikkaasti.

Kun uskonto kieltää koronkiskonnan, niin islamilaiset asuntovelalliset maksavat lainastaan vuokraa. Pelkkää sanahelinää, arvelin aluksi. Eihän mustakaan vaalene, kun sitä sanotaan valkoiseksi.

Nyt kaksi vuotta islamilaista pankkitoimintaa seurattuani, olen kaapukammostani huolimatta sitä mieltä, että meillä on siitä opittavaa.

Tietääkseni yksikään islamilainen pankki ei ole kaatunut tässä pankkikriisissä. Eikä kaadukaan, jollei kriisistä tule niin syvää, että nokiat ja shellitkin tekevät konkurssin ja kansa alkaa syödä itse viljelemiään kaalinpäitä.

Rehellistä
pankkitoimintaa

Islamilainen pankkitoiminta perustuu aina reaalitalouteen. Rahalla ei saa tehdä rahaa, ja riski täytyy jakaa pankin ja asiakkaiden kesken. Keinottelu on kielletty.

Kun riskit jaetaan pankin ja asiakkaiden kesken, pankin kannattaa lähteä vain toimiin, jotka hyödyttävät molempia osapuolia. Pankki ei voi paketoida tuotteitaan uudelleen kaupitellakseen niitä pääomamarkkinoilla vaan sen on katsottava asiat loppuun asti asiakkaansa kanssa.

Jos brittipankit olisivat toteuttaneet tätä periaatetta ennen taantumaa, yksikään niistä ei olisi kaatunut.  Yritysten ja kansalaisten osuus brittien veloista on nyt alle puolet ja pankkien ja muiden rahalaitosten keskinäiset velat muodostavat toisen puolen. Näiden moneen kertaan paketoitujen “arvopaperien” osuus nousi huimasti viimeisten kolmen vuoden aikana.

Ennen pankkikriisiä vain ani harva kotitalous tai yritys ajautui maksuvaikeuksiin. Vielä nytkään muutaman kauppaketjun konkurssi ei riittäisi heiluttamaan pankkeja. Ne kärsivät omasta keskinäisestä pelistään.

Islamin maailmassa ei pelata. Lisäksi islamilaiset pankit puhuvat mielellään integriteetistä, siis rehellisyydestä ja periaatteellisuudesta. Tietenkin kaikista ihmisjoukoista löytyy sääntöjen kiertäjiä, mutta virallinen etiikka houkuttelee töihin rehellistä väkeä.

Länsimaisessa rahamaailmassa toimivilta tuskin kysytään rehellisyydestä, arvoista ja periaatteista heti työpaikkahaastatteluissa. Tuloksentekokyky – siis ahneus ja pelitaidot - on vieläkin pääasia.

Innovaatiot
tulevat

Islamilaiset pankit ovat tämän taantumankin aikana kasvaneet. Lontoon City pitää niitä yhtenä tulevaisuuden tukijalkanaan. City kouluttaa innokkaasti islamilaisen rahoituksen asiantuntijoita.

Islamilaisen rahoituksen ongelmana on ollut sen kapea-alaisuus. Erilaisten instrumenttien määrä kuitenkin kasvaa koko ajan. Kansalaisille kaupitellut tuotteet muistuttavat erehdyttävästi keskinäisten yhtiöiden toimintaa.

Esimerkiksi autovakuutuksen ottajat maksavat vakuutuksensa samaan pottiin ja vuoden lopussa korvaustarpeista ylijääneet rahat jaetaan takaisin vakuutetuille.

Nyt kehitteillä on myös islamilaisia valtionvelkakirjoja. Koska korkoja ei voi maksaa, niin valtiot voivat laittaa takeiksi esimerkiksi julkisia rakennuksia, joista se sitten maksaisi vuokraa velkakirjan haltijalle.

Tällä velkakirjalla on jo kiire, sillä öljymaista löytyy hunnutettujen naisten lisäksi myös rahaa, jolla brittiläinen elämänmeno voidaan pelastaa. Ja osa rahoittajista haluaa toimia uskontonsa mukaan.