Kuvankäsittelyä amatööreille
Kuvankäsittelyn perusohjelma, Adoben Photoshop oli 16-vuotisen taipaleensa aikana kasvanut tuhatpäiseksi hirviöksi, jota kukaan ei voinut väittää hallitsevansa. Tämä johtui siitä, että kaikki erilaiset työtavat on säilytetty uskollisesti versiosta toiseen ja päälle on tullut joka kierroksella tukku uusia.
Näin ollen esimerkiksi kuvien kontrastia voi säätää kymmenillä eri tavoilla, joista jokaiselle löytyy äänekkäät kannattajat: skolastikkojen tavoin nämä väittelivät siitä, kannattaako terävöitys tehdä ennemmin luminosity-layerille vai Lab-väriavaruudessa. Keskimäärin kerran vuodessa, Suuren Päivityksen jälkeen, taistelu kiihtyi entisestään ja poteroihin painauduttiin yhä syvemmälle.
Jotain oli siis tapahduttava tai amatöörit olisi peloteltu muualle. Tarvittiin uskonpuhdistus.
Kaikki muu
jääköön
Neljä vuotta kehittelyssä ollut Adobe Lightroom sai päivänvalonsa julkisena betana 2006. Ohjelmistotalo rohkaisi valokuvaajia kommentoimaan ja esittämään parannusehdotuksia, joita lisäiltiin sitä mukaa versioihin.
Ensimmäinen virallinen versio julkaistiin 2007.
Kevyemmän kuvankäsittelyn tarve oltiin huomattu muullakin: Apple julkaisi yllättävän samanoloisen Aperturensa samaan aikaan.
Tulee tuottaa
hyviä hedelmiä
Adobe Photoshop Lightroom oli suunnattu selkeälinjaisuudessaan ensisijaisesti amatööreille, sanan varsinaisessa merkityksessä (latinan "amator" tarkoittaa rakastajaa eikä huumeitaan huoltoasemille unohtelevia urheilijoita). Hyvin pian siitä tuli osa ammattilaisten työnkulkua.
Ohjelma koostuu moduleista, joista ensimmäisessä kuvia järjestellään, toisessa niitä käsitellään, kolmannessa esitetään, neljännessä tulostetaan ja viidennessä julkaistaan webissä.
Modulien välillä voi pomppia edestakaisin, maun mukaan, tai edetä preussilaisen suoraviivaisesti. Kukin moduli esittää toimenpiteensä maun mukaan suljettavina sivupalkkeina, ilman turhaa sekoilua valikoissa.
Lightroomissa tehty käsittely on non-destruktiivista eli alkuperäinen kuvatiedosto säilyy koskemattomana. Tämä tekee käsittelystä huoletonta, varsinkin kun kaikki tehdyt toimenpiteet säilyvät ohjelman historiassa maailman tappiin.
Sellaiset tavat
tulee säilyttää
Periaatteessa kaikki Lightroomin toiminnot voi hoitaa Photoshop/Adobe Bridge-yhdistelmällä. Photoshopin Lightroomista erottaa se, että kuvan "manipuloiminen" on likipitäen mahdotonta.
Eli Rolf Nordström-wannabet ja muut muotikuvaajat saavat yhä tehdä liposuktionsa Photoshopissa, kriittisistä värimäärittelyistä puhumattakaan. Toisaalta taas kaikki kivat ACR-temput voi Lightroomissa käyttää jpg-kuviin (sanasto alla, olkaa hyvä).
Lightroomin versio 2.0 on tuonut tullessaan 64-bittisyyden (nopeutta), toisen monitorin tuen (yllättävän kiva), mahdollisuuden maalata kuvaan korjailuja ja tummentaa taustoja.
Samalla Pyhän Yksinkertaisuuden periaatetta jo koetellaan: viisilauseinen manuaali on kasvanut täysiveriseksi help-tiedostoksi. Ehkä kymmenen vuoden kuluttua on tarvetta uudelle uskonpuhdistukselle?
Adobe Photoshop Lightroom, 303 €
Sanasto
beta= ohjelmiston kokeiluversio
Luminosity-layer= lineaaristen RGB-kanaviensummasta tehty kuvankäsittelytaso. Photoshop-slangia par excellence.
Lab-väriavaruus= värinmäärittelytapa
Adobe Bridge= Photoshopin mukana tuleva mediatiedostojen järjestelyohjelma
Rolf Nordström= tvstä plastiikkakirurgi
liposuktio= rasvaimu
ACR = Adobe Camera Raw, "raaka"kuvien kehitysohjelma, osa Photoshopia
Viikon vinkki:
Tekevälle sattuu, myös kuvankäsittelypiireissä. Hilpeimpiä virheitä kerätään Photoshop Disasters -blogiin.
Ja vielä: koska Taloussanomat on interaktiivinen media, kannan minäkin korteni kekoon. Vinkkejä, toiveita, jne. voi vapaasti lähettää osoitteeseen ts.manninen@gmail.com















Kommentit (15)
Taitaa olla Adoben strategiana, että halpa ja suosittu ja monipuolinen ohjelma korvataan kolme kertaa kalliimmalla "amatööriohjelmalla", nimitäin monikaan ei viitsi hankkia tonnin hintaista Photoshopia, koska satasen hintainen Elements on niin hyvä.
Sunnuntaikuvaajalle Lightroomin oppimiskynnys on erittäin korkea. Kehittyneemmälle kuvaajalle Lightroomissa on kosolti työn kulkua virtaviivaistavia ominaisuuksia.
Itse vertaisin Photoshopia nykyaikaisella suhkukoneella lentämiseen, ei ole missään vaiheessa ollut tarkoituskaan että sitä täytyy voida kaikkien osata käyttää.
Kriittisistä värimäärittelyistä sen verran, että koska ne ovat osa neliväripainamiseen tarkoitettua työnkulkua, ns. taviksen ei juurikaan tarvi semmoisesta välittää. Sitäpaitsi useimmat hienoudet hukkaantuvat siihen että printteri vuotaa väriä liikaa tai paperissa ei suorituskyky riitä. Jos ette usko, printatkaa ihan käsittelemätön raakakuva ja käsitelty kuva. Koittakaa sitten arvata kumpi on käsitelty ja kumpi käsittelemätön.
Gimpin hinta-laatusuhdetta on paha piestä. Photariin tottuneiden kannattaa kokeilla gimpshop-nimistä sekasikiötä.
Rohkenen yhä olla eri mieltä. Vai milloin kukaan lähipiirissäsi on viimeksi käyttänyt "Brightness/Contrast"ia keskeisenä työkalunaan ? Tai "Variations"ia, joka oli pikkuinen hitti viime vuosikymmenen puolivälissä ?
Molemmat reliikit löytyvät vielä ainakin CS2sta.
Oliko tämä Adoben mainos vai Taloussanomien kolumni?