Elitismi juhlii olympialaisissa
Ystäväni Jillin 18-vuotias poika Bruce on kaikesta kiinnostunut, keskusteleva, kohtelias ja komea. Loistavan koulumenestyksen turvin hän on nyt lähdössä hyvään yliopistoon opiskelemaan. Brucesta näkee jo kaukaa, että hän on syntynyt hopealusikka suussaan.
Viimeisimmän silauksen hänen habitukseensa on antanut Etonin kuuluisa sisäoppilaitos, joka valikoi suojiinsa Britannian varakkaan eliitin älykkäimmät vesat. Luokkatovereidensa tavoin Brucekin kulutti viisi vuotta 30 000 euroa vuodessa maksavan oppilaitoksen hännystakissa.
Hyvinkasvatetut etonilaiset ovat kotonaan kaikkialla – olympialaisissakin. Vuosina 2000 ja 2004 sen entiset oppilaat keräsivät purjehduksessa, ratsastuksessa ja soudussa yhteensä viisi mitalia ja tänä vuonna mitalitili pulskistuu entisestään.
Saavutus on yllättävä koululta, joka on erikoistunut pikemminkin brittipääministereiden tuottamiseen kuin urheiluun. Monen pienen maan – kuten Intian – peittoamiseen olympiarintamalla riittää siis yksi vaivainen opinahjo.
Mitalisade
villitsi Britannian
Pekingin olympilaisisssa britit ovat juhlineet historiallista kultasaalista. Keskiviikkoon mennessä kultamitaleita oli jo tullut 16 ja mitaleita yhteensä 37.
Moninkertaisiin mitalisteihin kuuluvat muun muassa uimari Rebecca Addington, pyöräilijä Chris Hoy ja purjehtija Ben Ainslie. Menestystä tuli lisäksi monien soutujoukkueiden voimin.
Ainoastaan pronsseihin yltänyt ratsastus on ollut jonkinmoinen pettymys. Kirkkain ratsastustähti, kuningatar Elisabetia mummiksi tituleeraava Zara Phillips, joutui kuitenkin jäämään pois Pekingistä hevosen loukkaantumisen vuoksi.
Britannian kisamenestys lepää vahvasti maan eliitin harteilla. Liki 60 prosenttia olympiaedustajista on käynyt yksityiskouluja, joita käy kaikista koululaisista vain seitsemän prosenttia.
Soutu, purjehdus ja ratsastus ovat yksityiskoulujen suosimia lajeja, rikkaassa Britanniassakin siis silkkaa eliittiurheilua. Niissä on Pekingissäkin jaossa yhteensä 186 mitalia.
Lisäksi muun muassa pyöräily, uinti, voimistelu ja ammunta ovat lajeja, joiden harrastajan täytyy yleensä olla kotoisin rikkaasta maasta.
Raha
ratkaisee
Kun Britannia nyt valmistautuu kuumeisesti Lontoon vuonna 2012 pidettäviin olympialaisiin, eliittiurheilijoilla menee entistä paremmin. Maan urheilupanostukset suunnataan sinne, missä on mahdollisuuksia.
Yhden mitalin hinta Pekingissä nousee 12 miljoonaan euroon. Se on nelinkertaistunut Ateenasta, mutta sillä on saavutettu modernien olympialaisten muhkein mitalipotti.
Suomalaisen tekee varmaan tässä vaiheessa mieli sanoa, ettei meillä ainakaan tällaista elitismiä ole, brittiläisestä luokkayhteiskunnastahan tässä vaan on kysymys.
Ei ole. Suomenkin joukkueessa on muun muassa melojia, purjehtijoita, soutajia ja ratsastajia, joiden lajit eivät ole erityisen kansanomaisia.
Lisäksi ainakin ammunta, uinti, uimahypyt, sulkapallo ja tennis ovat suojassa koko maailman kilpailulta. Eihän afrikkalaisilla uimahalleja ole.
Suomen joukkueesta kolmasosa on yleisurheilijoita, joiden kisoissa on muitakin kuin eliittimaailman edustajia. Lenkkareihin ei tarvita miljoonainvestointeja, joten köyhät maat näyttävät voimansa etenkin juoksulajeissa.
Yleisurheilumitaleja Suomi voikin odottaa vain ikirakkaassa keihäänheitossaan – ehkä siinäkin vain niin kauan kunnnes kehitysmaissa keksitään, että lajia voi harjoitella kotitekoisella heittovälineellä.
Ja niillä juoksukengillä, jotka kaapista jo löytyvät.















Kommentit (5)
Ai niin, teollinen tuotanto ei kuulu hienop*rseiden päiväohjelmaan. Siitä syystä kauppatasevaje siellä pulinasaarella on ollut pysyvä ilmiö VUODESTA 1984! Pian siellä se kulutustalous romahtaa todella mahtavalla ryskeellä.
Ai niin, teollinen tuotanto ei kuulu hienop*rseiden päiväohjelmaan. Siitä syystä kauppatasevaje siellä pulinasaarella on ollut pysyvä ilmiö VUODESTA 1984! Pian siellä se kulutustalous romahtaa todella mahtavalla ryskeellä.
Hyvin taas osui ja uppos Annan kolumni sinne ita-helsingin lahioon amislaisen heikkoon itsetuntoon.
Aikamoinen oli puolustusreaktio Timpalta. Jos suomalainen jarjestelma on niin hyva niin miksi muut maat eivat ole kopioineet sita?
Onneksi on viela maita ja koulujarjestelmia joissa fiksuimpien ja varakkaampien ei tarvitse katsella alempien sosiaaliluokkien eli roskasakin naamoja. Onneksi ei kaikissa jarjestelmissa tasapaisteta vaan fiksumpien annetaan kehittya muita nopeammin.