Miksi Amerikan trendejä kannattaa tarkkailla

Jos asuntokupla paisuu Yhdysvalloissa, alkavat myös Euroopan hinnat nousta ja ihmiset ajatella, että he voivat rikastua myymällä toisilleen asuntoja yhä kalliimmalla.

Kun kupla puhkeaa Amerikassa, ihmiset hoksaavat Irlannista Intiaan, että asunnoista ei kannatakaan maksaa mitä tahansa.

Amerikkalaiset talouden trendit tulevat herkästi Eurooppaan, joka kopioi Amerikasta hyvää ja pahaa.

Vihaa
ja rakkautta

Eurooppalaisilla on viharakkaussuhde jenkkikulttuurin suureen voimaan ja lävistyskykyyn. Mutta vaikka amerikkalaisia malleja kopioidaan Euroopassa, useimmat niistä toimivat vain osittain. Syynä on se, että yhteiskunnan perusratkaisut hyvin erilaiset Atlantin vastarannoilla.

Me voimme nauttia hyvästä amerikkalaisesta jazzista, elokuvista ja kirjallisuudesta, mutta talousmallien ottaminen on pulmallisempaa.

Suomessa hallitus näyttää suunnittelevan amerikkalaiseen tapaan veronalennuksia suosionsa lisäämiseksi ja uusliberaalit piirit ajavat yksityisiä ”parempia” yliopistoja.

Amerikan dynamiikka
vaatii köyhiä

Näissä suunnitelmissa ei huomioida sitä, että tuloerojen olisi kasvettava yhtä suuriksi kuin Amerikassa, jotta amerikkalainen dynamiikka toimisi täydellä voimalla.

Jotta Amerikan malli toimisi, Eurooppaan tarvittaisiin 40–50 miljoonaa köyhää, jotka suostuisivat työskentelemään ruokapalkalla.

Useilla heistä pitäisi olla kaksi työpaikkaa niin, että he esimerkiksi ajavat päivät pakettiautoa ja ovat illalla nurisematta kaupan kassalla tai vartijoina.

Toisaalta ylemmän keskiluokan tulisi saada moninkertaiset palkat ja edut, jotta yhteiskunta muuttuisi oikeasti amerikkalaiseksi.

Suurten firmojen toimitusjohtajille olisi maksettava satoja kertoja suurempaa palkkaa kuin työntekijöille.
Nyt republikaanien Yhdysvaltojen tuloerot ovat yhtä suuret kuin juuri ennen vuoden 1929 talousromahdusta.

Samalla tavalla varakkailla on käytössä halpoja ulkomaalaisia työntekijöitä kuin 1920-luvun lopussa. Silloin he olivat köyhiä eurooppalaisia siirtolaisia, ja nyt he ovat Etelä- ja Väli-Amerikan latinoja.

Mistä Eurooppa polkaisee nämä olot?

Tiedustelut
synkistävät

Amerikkalaiset julkaisevat hanakasti mielipidetiedusteluja, joissa eurooppalaisilta ja muilta kysytään, miten he suhtautuvat Yhdysvaltoihin.

Melkein säännönmukaisesti USA pärjää huonosti. Arvostelemisen aiheita riittää: Irakin sota, geeniruoka, roskaruoka, katumaasturit, väkivaltaiset elokuvat ja televisio-ohjelmat…
Amerikkalaiset tulkitsevat mittaustuloksia niin, että heistä ei pidetä ihmisinä ja että heitä jopa vihataan.

Tuskin kenelläkään on mitään amerikkalaisia ihmisiä vastaan. He ovat mukavaa väkeä ja hyvin samanlaisia kuin me, mutta sitä Euroopassa ei tietenkään hyväksytä, että presidentti George W. Bush ryskää kuin Rymy-Eetu maailmalla.

Eurooppalaiset vieroksuvat amerikkalaisen yhteiskunnan kovuutta, jota on tullut eurooppalaiseen työelämään.Ihmisiä pisteytetään, heitä hiostetaan ja kyykytetään, ja konsultit tuovat aina uusia amerikkalaisia ideoita meren takaa.

Kymppitonnin
leikkikoulu

Suomalaiset yritysjohtajat ihailevat amerikkalaista työkulttuuria, jossa ihmiset painavat aamusta iltaan kyselemättä ylityötuntien ja pekkaspäivien perään eivätkä he tarvitse kahta viikkoa enempää lomaa.

Elämä on paljon kovempaa amerikkalaiselle, ja raha on vakavampi asia heille kuin meille.

Menestyvän amerikkalaisen on pakko uhrata perhe-elämänsä työlle, koska muuten hän ei voi saada lapsiaan hyviin kouluihin ja yliopistoihin tai sairaalan tarpeen tullen. Hän löytää aivan oikeasti pian itsensä katuojasta, jos hän ei tee henkensä edestä töitä.

Amerikkalaiset nuoret parit alkavat säästää rahaa lastensa opiskelua varten jo ennen kuin vaimo on raskaana. Naapurini kertoi maksavansa lapsensa leikkikoulusta 10 000 dollaria vuodessa. Hyvä yksityiskoulu maksaa 25 000–30 000 ja yliopisto 35 000–50 000 dollaria. Vanhemmilla täytyy olla rahaa maksaa näitä kuluja aikuisikään saakka.

Euroopassa koulutus ja terveydenhoito hoidetaan verovaroilla. Myös Yhdysvalloissa verorahaa riitti takavuosina paremmin näihin tarkoituksiin kunnes republikaani Ronald Reagan järjesti Kalifornian verokapinan 1980-luvun alussa.

Sen jälkeen verotulot eivät ole riittäneet sen paremmin koulutukseen kuin terveydenhoitoonkaan. Tarvittavaa määrää veroja ei voida enää kantaa. Hyvä, kun verorahat riittävät edes Irakin sotaan ja asevoimien muihin tarpeisiin.